Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Liikutusta nähtiin jokaisen kasvoissa, ja kun Cronstedt lausui muutaman soturimaisen tervehdyssanan vanhuksen haudalla sekä pyssyjen laukauksen viimeinen tervehdys eläviltä kuolleelle oli kaikunut, nähtiin kyyneleitä usean silmissä. Ja kun viimeinen sotamies oli poistunut, oli Kyösti vielä yksin haudalla. Mutta rumpu kutsui ja hänen täytyi poistua.
"Sen kyllä uskon", intti everstiluutnantti Aminoff, joka juuri lähestyi, "Adlercreutz paukuttaa parasta kättä Revonlahdella, ja täällä meidän täytyy tallustella polviin saakka lumiryövyssä". "E1 minun syyni ollut, ettei päästy lähtemään niin aikaisin kuin aikomus oli ollut", vastasi Cronstedt, johon Aminoffin äkäiset sanat olivat koskeneet.
Tämän kunnon miehen mielestä oli hyökkäyssota jumalaton huimapäisyys, jota hän hartaasti pyytää kuninkaan torjumaan. Näille varoituksille olivat vallanpitäjät kuitenkin kuurot, jonka vuoksi Cronstedt vihdoin ilmoittaen, ettei hänen älynsä eikä tarmonsa riittäneet siihen toimeen, jota kuninkaan ja isänmaan etu vaati, pyysi virkaeron, joka hänelle myönnettiinkin.
Kunnosti itseään varsinkin Revonlahden tappelussa, samoin kuin muutkin "Sotamarski" -runoelmassa mainitut upseerit. Eli sodan jälkeen Suomessa ja kuoli 1842. Cronstedt, Juhana Aadam, kreivi, syntyi Tukholmassa 1749. Otti kapteenina osaa sotaan 1788-90.
Kun hän nyt huomasi, että hänen tarkoituksensa oli tehty tyhjäksi, kun ei, nimittäin, Cronstedt ollutkaan ehtinyt perille niin kauvan määrätyn ajan jälkeen, ja kun Venäläiset, nähtyänsä sen pienen joukon, joka kolme tuntia oli heitä vastustanut, alkoivat tehdä liikettä kiertääkseen suomalaisten taakse, puhallutti hän joukkonsa peräytymään. Se ei ollut Kyöstin mieleen.
Tällainen tehtävä tarjoo suuria vaikeuksia sillekin, joka lapsuudestaan tuntee kansan kieltä, mutta paljoa suuremmat ne ovat sille, joka harvoin sitä on kuullut Suomalaisen suusta ja jonka on luottaminen omaan kieliaistiinsa. Näistä vaikeuksista huolimatta Cronstedt tavattomalla ahkeruudella ja tarkkuudella jatkoi työtänsä, niin että vuoden lopussa oli suorittanut suurimman osan käännöstänsä.
Vapaherra Kaarle Alfred Cronstedt syntyi Helsingissä v. 1860 Tammikuun 27 p. Hänen vanhempansa olivat Yhdyspankin tirehtööri, vapaherra Juhana Cronstedt ja tämän vaimo, vapaherratar Olga Beatrice Cronstedt.
Surkein kohta 1808 vuoden sotatapauksissa on tämän erinomaisen vahvan linnan heittäymys; se ei tehnyt Venäläisille ollenkaan mitään kunnollista vastustusta, vaan päällikkö, amiraali K. O. Cronstedt, antautui ja koko linna jätettiin toukokuussa Venäläisten haltuun.
"Niin, sen minä takaan", sanoi Gregori Tigerstedt jalolla ylpeydellä. "Minä myös", vakuutti Aminoff. "No niin", sanoi Cronstedt, "se into, joka elähyttää teitä, hyvät herrat, takaa, että me saamme voiton. Eteenpäin siis, ja suokoon Jumala, että Siikajoki ennen auringon laskua on saanut kaksoisveljensä!" Kaikuva hurrahuuto kaikkien upseerien huulilta oli vastauksena Cronstedtin puheesen.
Väsyneet sotamiehet saivat lepoa ja virkistystä tarpeeksi. Kun Cronstedt ratsasti riviä pitkin ja tuli sille paikalle, jossa Kyösti istui maassa kuolleen Niilon pää helmassansa äänetönnä surren, että hän nyt oli yksinä ilman turvaa ja kotoa, pidätti eversti ratsunsa ja viittasi nuoren Suomalaisen tulemaan luoksensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät