Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
Jooseppi Jooseppi! paha olen kyllä ja raju, vaan murhaaja en ole. Oi jos sinä olisit odottanut edes pari tuntia! Vaan pahuutes' sinua ajeli etkä saanut rauhaa ennenkuin se muuttui teoksi! Se on oikein, syytä vaan minua kaikesta! nurisi Bincenz, mutta sinä olet kuitenkin yhtä syyllinen kuin minä!
Ehkä hän taas tointuu ja silloin sinulla ei ainakaan ole mitään murhaa omallatunnollasi, vaikka aikomus ikuisen tuomarin edessä on yhtä suuri synti kuin itse rikostyö. Wappu tahtoi puhua. Minä tiedän kaikki vastasi vanha herra ankarasti. Bincenz oli pako-retkellänsä minun luonani ja on kaikki tunnustanut sinun rakkaudestasi ja hänen mustasukkaisuudestansa.
Lähetä nyt luokseni luvun-laskija ja anna hänen vielä kerran tuumia kuinka monella ruohonkorrella ja pennillä sinä voit minua maksaa. Ja hurjimmalla, katkerimmalla pilkan silmäyksellä jätti Bincenz hämmästyneen Wapun seisomaan ja lähti pois kartanosta. Hän saattoi Wapun värisemään.
Se on ikävä, Bincenz vaan minä en kuitenkaan voi sinua auttaa, yhtä vähän kuin kukaan voi auttaa minua! Ota sinä ylimystalo, isäni on määrännyt sen sinulle, ja sen pituinen se, vaikka olet hävittänyt paperin minä en tahdo lahjoja sinulta! Tämä ilettääkin jo minua mitä minä odottaisin? Ihmiset eivät kelpaa minulle enkä minä ihmisille. Minä otan Hanselini ja lähden taas vuorille siellä olen kotona.
Wappu heitti päätänsä taaksepäin ja sanoi katkerasti: Niin, minulla onkin vasta halu tanssimaan, minulla! Tule! sanoi Bincenz, tee se kuitenkin, vaikkapa ainoastaan ihmisten tähden! Niistä minä en paljon huoli nauroi Wappu ylenkatseella. Mutta malta, ihmiset puhuvat hän vaikeni. Wappu seisahtui ja katseli terävästi Bincenz'iin. Mitä he puhuvat? Bincenz pelästyi Wapun katseesta.
Wappu seisahtui; hän kuunteli hengittämättä kasvonsa olivat valkoiset kuin lumi. Horjuen astui hän akkunan luo ja katseli ulos. Varmaankin oli hän erehtynyt. Miksi tämä melu melkein vei häneltä hengen? Hän ei ollut varma siitä että se todellakin oli laukaus. Niinkuin salama iski se ajatus yht'äkkiä hänen päähänsä: "Jos Bincenz tällä hetkellä olisi Jooseppia ampunut!"
Ja jättiläis-voimalla otti Wappu hänestä kiinni syöstäksensä hänen kanssansa hämärään kuohuvaan syvyyteen. Apua! huusi Bincenz tahtomattansa ja Apua! kuului heikosti hengen-tapaisesti kuin kaiku syvyydestä! Wappu seisoi kuin kivettyneenä ja päästi Bincenz'in. Mitä se oli? Oliko se aave? Kuulitko jotakin? kysyi hän Bincenz'iltä. Se oli kaiku! änkytti tämä ja hampaat kalisivat toisiansa vastaan.
Ja Bincenz kallisti päätänsä puuta vasten siinä vieressä, vaaleana, mykkänä entisyyden haamuna. Wappu katsahti säälien häneen; nyt hän ei enää ollut peloittava Wappu oli haavoittamatoin, ei kukaan voinut hänelle enää tehdä mitään! Hän riensi kotia ja ihmiset katselivat häntä kummastellen, niin autuaalle hän näytti.
Ajattele heidän ilkkumistaan ja pilkkaansa jos saisivat kuulla että ylpeän Strommingerin Wapun täytyy lähteä talostaan ja tiluksiltaan kuin köyhä palkkapiika sitä minä en voisi kärsiä ja elää. Anna minun lähteä täältä ylimystalon emäntänä! Wappu! huusi Bincenz, jos sen todellakin teet, niin minä lähden kanssasi!
Niin pian kuin Bincenz tämän huomasi, otti hän varsinaiseksi toimeksensa aina hankkia Wapulle uutisia. Niin Wappu vähitellen tottui taas näkemään häntä joka päivä. Ja Bincenz huomasi pian että Wappu halukkaammin kuuli uutisia Sölden'istä ja Zwiefelstein'istä kuin muualta, ja viekas kun oli arvasi hän pian mikä syynä siihen.
Päivän Sana
Muut Etsivät