Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
BARTHOLO. Mikä paperi teillä on kädessänne? ROSINA. Se on Turhan varovaisuuden runoja, jotka laulu-opettajani on antanut minulle eilen. BARTHOLO. Mitäs se on, tuo Turha varovaisuus? ROSINA. Se on uusi huvinäytelmä. BARTHOLO. Vieläkin joku drama! Joku uuden-laatuinen hullutus! ROSINA. Minä en tiedä siitä mitään.
BARTHOLO. Minä huolin viis noista argumenteistä. Minä käytän valtaani. KREIVI. Te olette kadottanut sen, väärinkäyttäessänne sitä. BARTHOLO. Neiti on holhon-alainen. FIGARO. Hän on äsken vapauttanut itsensä siitä. BARTHOLO. Kuka puhuttelee sinua, pää-lurjus? KREIVI. Neiti on jalo ja kaunis: minä olen korkea-arvoinen mies, nuori ja rikas; hän on minun vaimoni.
BAZIL. Te näytitte suostuvan; minä en ymmärtänyt siitä mitään; ja semmoisissa tilaisuuksissa, joita on vaikea arvostella, näyttää kultakukkaro minusta aina vastustamattomalta argumentilta. Ja sitten, kuten sananlasku sanoo, mikä kelpaa ottaa... BARTHOLO. Minä ymmärrän, se kelpaa... BAZIL. Pitää. Ah! ah!
Kaikenlaisia hullutuksia: ajatusvapauden, vetovoiman, sähkövoiman, uskonnonvapauden, rokon-istuttamisen, kiinankuoren, encyklopedian ja näytelmät... Lauluni, se häviää. BARTHOLO. No, Lempo vieköön! pidettäköön kiinni, mitä on käsissä. St, st! Missä se onkaan? Minä en näe mitään. ROSINA. Balkongin alla, muurin ääressä. BARTHOLO. Annattehan minulle soman tehtävän! Joku on siis mennyt ohitse?
Minä näen, mitä hän tarkoittaa: se veijari tahtoisi maksaa minulle nuot sata écu'täni kukkaroansa avaamatta... Kahdeksas kohtaus. Ah! don Bazil, te tulette antamaan Rosinalle hänen soitantotuntiansa? BAZIL. Sen on kaikkein vähemmin kiiru. BARTHOLO. Minä kävin teidän luonanne, mutta en tavannut teitä. BAZIL. Minä olin lähtenyt ulos teidän asioittenne vuoksi.
ROSINA. Mitä voin tehdä teidän hyödyksenne, herra sotamies? KREIVI. Vähäpätöisen asian, lapseni. Mutta jos on jotakin hämärää minun lauseissani... ROSINA. Minä käsitän niitten tarkoituksen. Ei, pitäkää vaan kiinni puustavista, puustavista; on ainoasti kysymys ... mutta minä sanon aivan rehellisessä tarkoituksessa, että antaisitte minulle makuusijan täksi yöksi. BARTHOLO. Eikö mitään muuta?
ROSINA. Hyvä! se on minun serkkuni upseerin lähettämä kirje, joka putosi minun taskustani. BARTHOLO. Minulla on se ajatus, että hän veti sen omasta taskustaan. ROSINA. Minä tunsin sen aivan hyvin. BARTHOLO. Voihan helposti katsoa. ROSINA. Minä en vaan tiedä, mihin se joutui. Sinä panit sen tuohon. ROSINA. Ah! ah! hajamielisyydestä. BARTHOLO. Ah! varmaankin.
ROSINA. Tuottaako hänkin teille levottomuutta? BARTHOLO. Aivan samoin kuin joku muukin. ROSINA. Kuinka kohteliaat teidän vastauksenne ovat! BARTHOLO. Ah! luottakaa vaan kaikkiin ihmisiin, ja te saatte ennen pitkää taloonne hyvän vaimon, joka pettää teitä; hyviä ystäviä, jotka sieppaavat hänet teiltä pois, ja hyviä palvelijoita, jotka auttavat heitä siinä.
He olivat kaikki minua vastaan; minä olen pistänyt pääni ampiaispesään. BAZIL. Mihin ampiaispesään? Kun ette voi saada tyttöä, ajatelkaa, tohtori, että rahat ovat teillä säilyssä; niin aivan, ovat teillä säilyssä! BARTHOLO. No! jättäkäähän minut rauhaan; Bazil! Te ajattelette vaan rahoja. Minäkö rahoista huolisin! No hyvä! minä pidän ne, mutta luuletteko, että ne ovat syynä minun päätökseeni?
Tulkoon hän heti paikalla tänne teidän kanssanne. BAZIL. Nyt sataa, on oikein lemmon ilma; mutta ei mikään estä minua teitä palvelemasta. Mitä te puolestanne teette? BARTHOLO. Minä saatan teidät ulos: ovathan ne antaneet laittaa koko talonväkeni raajarikoksi tuon Figaron kautta! Minä olen yksin täällä. BAZIL. Minulla on lyhtyni. BARTHOLO. Ottakaa, Bazil, tässä on minun kaksoisavaimeni.
Päivän Sana
Muut Etsivät