Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Kun Arnold kuuli ulko-oven painautuvan kiinni hänen jälkeensä, kohosi hän paikaltaan ja avasi lukosta saliin johtavan oven. Sali oli ollut kylmillä koko talven. Sitä ei oltu kertaakaan lämmitetty, sillä sitä ei kukaan tarvinnut. Tavattoman ketterästi Arnold sieppasi nukkuvan lapsen kehdosta oikean puoliseen kainaloonsa ja lyyhysti kylmään saliin. Lapsi heräsi ja alkoi itkeä.
Silloin vasta huomasin, kuinka hartaasti hän oli sitä hetkeä toivonut. Puoleksi riemuiten, puoleksi haaveksivaisesti hymyillen avasi hän kahden vaiheella laatikon toisensa perästä minä olin tilaisuudessa nähdä vaalenneita kukkia, nauhoja ja hopeaneuloksia kauheassa sekasorrossa.
Pieni tyttö? Niin, ja kaunis kuin päivä ... hiukset kuin kultaa, ja silmät loistavat kuin teidän armonne musta ratsu. Ahaa!... Anna tänne, anna tänne! huusi kreivi tempaisten kirjelmän metsästäjän kädestä. Kreivi avasi nopeasti kotelon ja luki: »Rakkahin kreivi! Huomenna odotan sinua.» Mitä!
Hän oli puhdistanut hopea-astioita ja sen ohessa kokonaan unohtanut ajan kulun. Samassa soitti joku ovikelloa rajusti, ja kun Eugen avasi oven, seisoi Dora ulkopuolella, punaisena ja huohottaen. "Rakas Eugen, anna anteeksi", pyysi hän itku kurkussa, kiskoessaan vaatteita päältään, "olen juossut läkähtyäkseni ... kellot kotona kävivät väärin..."
"Täytyi, lyhyeltä puhuen, joksikin aikaa poistaa hänen saataviltaan kaikki, millä hän olisi voinut vahingoittaa itseänsä taikka muita, ja sulkea hänet sisään. Vaan kuitenkin hän yöllä pääsi ulos; hän avasi akkunan-ristikon, jonka itse olin naulannut kiinni, laskeusi alas viiniköynnöstä myöden, joka oli kasvatettu akkunan alitse; eikä häntä sitten, minun tietääkseni, ole nähty eikä kuultu".
Ja minulla on itse dokumentti hallussani'". Ylös hypähtäen otti Uriah Heep plakkaristansa avainkimpun ja avasi erään laatikon, rupesi sitten yht'äkkiä miettimään, mitä hän aikoi tehdä, ja kääntyi taas meitä kohden laatikkoon katsomatta. "'Ja minulla on itse dokumentti hallussani'", luki Mr.
"Tekö se olette, Gourdon", sanoi hän lopulta heikolla äänellä, "onko tappelu voitettu?" "Minä luulen sen, översti", vastasin minä. Hän oli silmänräpäyksen vaiti. Sitten avasi hän silmänsä ja katsoi minuun. "Mihin teitä on haavoitettu?" kysyi hän. "Olkapäähän... Ja te, översti?" "Luulen kyynärpääni olevan muserretun. Muistelen että sama kuula meidät molemmat näin ruhjoi, poikani."
Isä avasi silmänsä. »Matti!» »Mitä?» Isä ei jatkanut, katseli vain poikaansa. Matti äänsi viimein hiljaa: »Isä.» »Mitä?» Matti rupesi nyt selittämään, että hän vastoin isän tahtoa oli kihlannut Märkäsen Annikan ja pyysi, ettei isä olisi vihainen, sillä isä kyllä ymmärtää, että itseänsä varten sitä kukin ottaa vaimon eikä... Isä piti silmänsä ummessa ja poskille nousi heikkoa punaa.
Anteeksi, hän sanoi toisella, hiukan vavahtavalla äänellä. Tarkoitukseni ei ollut loukata teitä. Signe kääntyi ja loi pitkän, kostean silmäyksen häneen. Kiitos, hän sanoi hiljaa kätensä ojentaen. Te olette niin hyvä. Minun on teiltä anteeksi pyydettävä. Heti seuraavassa hetkessä hän oli jälleen iloinen kuin leivonen. Hän avasi nopeasti huoneensa oven, ja huusi: Irene, Irene!
"Mutta muistakaat!" lisäsi hän pitkäänsä ja vakavasti, samalla kuin hän avasi toista ovea ulos lähteäksensä, "että minä erinäisistä syistä, joita minulla on, ja sen vihan vuoksi, jota minä pidän, olen päättänyt karkoittaa teidät pois, jollette kokonaan väisty saatavistani taikka heitä sievää valenaamaanne. Tämä on, mitä minulla oli sanottavaa; ja mitä sanon, sen aion myöskin tehdä!"
Päivän Sana
Muut Etsivät