Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Pastori Fidén, tunnettu hajamielisyydestään ja oivallisesta musiikkitaidostaan, tuli vaimonsa ja lastensa kera. Hän oli Aumolan peijaisten aikana sairastanut.
Kolmantena päivänä jälkeen ryöstön, kun leski istui tuvassaan eikä ikävissään voinut mihinkään toimeen ryhtyä, näki hän, akkunan läpi katsoessaan, vieraan tulevan polkua myöten hänen mökkiään kohden. Kun tulija oli lähemmäksi saapunut, tunsi leski Aumolan Lovisan. Tämä selitti käyneensä läheisessä talossa ja poikenneensa tänne, kun tiesi, mikä onnettomuus täällä oli tapahtunut.
"Asia on hyvin merkillinen ja arveluttava", virkkoi Luopion emäntä, joka alkoi peljätä, että hän ehkä liiaksi rohkaiseisi leskeä. "Ja Lovisa sanoi kuinka tuosta ryöstöstä?" "Hän sanoi, että Aumolan nuori emäntä oli maannut kuoliaaksi lapsensa ja sitten ryösti multa lapsen". "Kuka ryösti?" "Nuori emäntä", vastasi Elsa.
Kun vihdoin oli saavuttu Aumolan rantaan, kannettiin ruumiin arkku talosta tulleiden palvelijain avulla aittaan. Takalon Elsa seisoi kyynelsilmin aitan ovella ja näki, kuinka hänen kilvoittelijansa oli väistynyt elämän levottomuudesta ja jättänyt hänet toiveittensa täyteen nautintoon.
"Kyllä minä kuulustelen Takalon Elsalta". Helenan terävä silmä huomasi jotaki nimismiehen rouvan käytöksessä, joka ei oikein ollut hänestä mieleen. Vaan kun nimismiehen rouva, haudalta palattua, ja Aumolan vierasvaraisuutta nautittuaan muiden kanssa, lopussa muistutti sydämmellisellä äänellä Edvardin päivistä, niin Helenan epäluulo osaksi katosi.
Kaikki erosivat sitten, oivallisen illallisaterian syötyään, peijaistalosta, ajatuksissaan ylistäen peijaisien pitäjiä, vaan hyvin vähän muistellen häntä, jonka maahanpaniaisia oli vietetty. Kello kolme jälkeen puolenpäivän nähtiin Aumolan akkunoista savakan, keltainen reki perässään, lähenevän taloa.
"Aumolan vanha emäntä tahtoo sua tavata, ennenkun hän kuolee", alotti Lauri. "Hän ei enään kauan elä, se vanha veijari". "Joko se hyvä ihminen kuolee? Kunpa kaikki olisivat niin eläneet kuin hän", huokasi leski. "Oliko tuo mulle?" ärähti Lauri. "Pidä itsestäsi huoli, kyllä minä pääsen sinne, jonne sinäki". "En suinkaan sua ole tahtonut loukata", sanoi leski.
Kun siis sinä, Esa, olet luvannut täyttää jonkin pyyntömme, niin minä pyydän itseni ja mieheni puolesta: suo lasten saada toisensa". Kaikki, pait Pilveiset, katselivat toisiaan katsannolla, jossa totisuus oli kuin ohut kuori, jonka nauru uhkasi joka hetki puhkaista. Hannullaki oli ruohikolla hyvin lysti, kun hän veti Aumolan koiraa hännästä.
Nyt oli vanhan emännän omatunto herännyt; mutta mitäpä se minua auttaa; tai miksi tätä kyselette?" "Ja mitä sinä siihen sanoit?" kysyi Esa kolkosti. "Minä lankesin polvilleni ja kiitin Jumalaa ja silloin vaimonne tuli sisään". "Mutta sinä olit maannut lattialla" virkkoi Esa. "Lienenkö maannutkin; en tuota oikein muista; ja sitten minut vietiin Aumolan hevosella kotiini".
"Siis Valpuri olisi niin keveäkenkäinen ", alotti Tapani. "Kuin sinä", jatkoi Sofia. "Jaa! kyllä se onkin arveluttava asia, kun jo ennen häitä katsellaan parempaa kumppania". "Olkaa huoleti!" sanoi Hannu. "Kyllä minä hoidan Juhoa, niin että hän sen tuntee. Aumolan omaisuus ei jouda semmoisen roiston käsiin". Tapani ja Sofia menivät nyt kotiinsa, vaan Hannu läksi vielä tapaamaan muutamaa tuttavaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät