Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. syyskuuta 2025
"Te ette saa koskea minun omaisuuteeni, minä kiellän sen", sanoi Vanhavirka. "Vai niin! Sinun kiellostasi emme huoli mitään, mutta sanoppas, mies, miltä kauppiaalta olet tuon astian täysilleen ostanut?" sanoi nimismies kiivastuneena. Vanhavirka sommerteli hädissään sitä ja tätä. Vihdoin hän suurella varmuudella ja pontevuudella koki selittää, keneltä hän on astian ja viinin ostanut.
Siitä huolimatta otti nimismies astian haltuunsa, mittasi jäljellä olevan viinin; sitä ei ollut enään kuin puolitoista kannua. Sitten kääntyi hän Vanhanviran puoleen ja sanoi: "Minä olen pari kertaa jo ennen käynyt sinun luonasi, ja kummallakin kerralla ovat asiat olleet kummalliset, mutta vähitellen rupeavat asiat selvenemään.
Hehkuvin silmin hän katseli astiaan valikoiden mielessään parhaita.. Oli paljon oikein makeannäköisiä, ja ne aivan kuin tarjottelivat itseään. Hän rupesi jo sormellaan muuatta tapailemaan, mutta luopui yrityksestään, pisti kannen kiinni vikkelästi, pani astian pöydälle ja meni kadunpuoleisesta ikkunasta katsomaan, näkyikö äitiä tai Susannaa ja Jussia. Palatessaan pöydän luo hiipi hän varpaillaan.
Silloin ryntäsi Paul esiin, löi paimenet ja täytti Virginian astian vedellä; ja auttaen sitä hänen päänsä päälle, pani hän samalla hänen otsalleen talvikkein punasista kukista sidotun seppeleen, joka erinomaisesti kohotti tyttösen hienon hipiän puhtoisuutta. Minä näyttelin tässä leikissä Reguelin osaa ja annoin Paulille tyttäreni Sephoran emännäksi.
Sinä olisit voinut uhrata Kristukselle sielusi ikäänkuin kallisarvoisen astian ja sanoa Hänelle: »täytä se armollasi, Herra!» mutta sinä valitsit mieluummin osaksesi pahan hengen. Suokoon Jumala sinulle syntisi anteeksi ja armahtakoon sinua minä, joka pidin sinua Kristuksen valittuna ... en voi, ennenkuin sinä olet karkoittanut käärmeen..."
Jos de Wardes on kertonut koko meidän asiamme kardinaalille, mikä on epäilemätöntä, ja jos hän on minut tuntenut, mikä on hyvin luultavaa, voin minä pitää itseäni jo melkein tuomittuna, mietti d'Artagnan pudistellen päätänsä. Mutta minkätähden on hän odottanut tähän päivään saakka? Se on selvä: mylady on valittanut minusta hänelle, ja tämä viimeinen rikos on täyttänyt astian yli ääriensä.
"Rakas ystäväni, minä tuon sinulle niin paljon rypäleitä ja hedelmiä, kuin vaan voit toivoa". "Pieni naapurini, Ruth, lähetti minulle tämän astian omena-hyytelöä. Näetsen, eilen puhuin hänen kanssansa omena-hyytelön keittämisestä, jossa minä olen aivan vasta-alkavainen, mutta hän on oikea taiteilija. Katsos vaan tätä, kuinka aurinko kuultaa sen läpi!
Sitte minä otan meidän maitoleilimme, jota olen pitänyt jo kotvan tulen ääressä. 'Mitenkäs nyt käy? sanoo joku miehistä kaikki odottaen katsomaan. 'Saamme nyt tehdä kristillistä tasajakoa, ellei neiti tahdo maidotta olla', sanon minä vakavasti ja olen supattavinani jotakin sinun korvaasi. Sinä nyökäytät, otat astian ja ryyppäät sen suusta ja ojennat sen sitte minulle.
Om en af de gubbar, hvilka icke beqvämade sig till sång, hörde jag sednare, att han kan en lång sång öfver 'Kuin Wäinämöinen mänöö Pohjan meren takaata riistaa hakemaan'. En vid namn Everkki i Klyssinvaara hade i sin sång öfver Joukahainens och Wäinämöinens fastkörning: "On miulla kaksi sisärtä, Anni astian pesiä, Katti kangasten kutoja, Ota niistä jompi kumpi etc.
Sitten hän asetti nauraen astian lattialle, meni arkun luo, otti sieltä pienen metallikuvastimen, katsoi katsomistaan rohkeasti siihen, järjesteli sen edessä miten milloinkin kiiltäviä hiuksiaan ja oli juuri panemaisillaan sen pois, kun hänen mieleensä juolahti se orvokkivihko, jonka hän jo herätessään oli huomannut, ja jonka hänen sisarensa varmaankin oli edellisenä päivänä pannut vanoineen vesimaljaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät