Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Hän polki laattiata, kun hän tuli pakoitetuksi vannomaan tieteellistä uskoansa, että maa liikkuu; "se liikkuu kuitenkin", sanoi hän. Minäkin poljen epätoivossa ja tietäessäni oikeutetusta asiastani, ja sanon: ihana on kuitenkin ihanaa. Eikö minulla ole oikein, mamselli Anton? Minä en todellakaan tiedä. Musiiki näpäytti ja paruuni otti ystävänsä kera paikan piironkin luona.
Lautaset tänne, huusi Kirila Petrovitsch, tee hyvin, Anton Pafnutitsch, ja istu sekä kerro, mikset ollut jumalanpalveluksessani ja päivällisiltäkin myöhästyit. Se ei juuri ole sinun mukaistasi: rakastathan sinä rukoilla Jumalaa ja syödä.
Millä keinoin opettaja onnistui herättämään pojan kunnian tunteen oli ja jäi arvoitukseksi kaikille, jotka eivät innokkaan nuoren opettajan tavoin olleet ottaneet tehtäväkseen tutkia poikaluonteen juovikasta liitosta. Siinä kylliksi, Anton Vikströmistä tuli ajan ollen koulun siivoin oppilas, joka oli jo opettajaansa lujasti kiintynyt.
Katso välkkeen peittyessä taas, väikkyy hämärtynynnä pylvässali. Haa! nyt taivaan valkeus ja Pandemoniumin yö käyvät kiertoellen ympäri mun sielussani kuin ennen langetessaan enkelin. Hyvästi! Avaruuteen tyhjään poistun, eikä kiillä siellä yksikään toivon tähti. ANTON. Siinä helähti jänne, jota kohden tähtäsin, ja minä surkuttelen mielesi mullerrusta.
Mutta toivonpa teiltä kaikin tavoin oikeitten urosten käytöstä, niin toivon ja olen taas täydessä sovinnossa kanssanne, mun toverini ja veljeni sodan verisellä kentällä, ja mielin nyt tyhjentää seurassanne iloisen maljan, tyhjentää sen pohjaan asti. ANTON. Herra kapteeni piti eilen oivallisen puheen. TOMMI. Vaiti vaiti!
Siis kuulkaat nyt miten uhkaus käy todeksi. Tästälähin ei kasteen helmen verta teille oltta, ennen kuin veressä ja voittajina palaamme ensimmäisestä tappelosta. Mutta jos teitä sillon miellyttäis näyttää selkätaulunne voittavalle viholliselle, niin totisesti ette näe koskaan enään olven vahtoo. Se on sanottu. ANTON. Hirmuinen tuomio! TOMMI. Verraton! PATRIK. Ja siinä ei kaikki vielä.
Jotenkin paremmin, hyvä Anton. Ett'et vaan liene käynyt itseäsi liian lämpimäksi, sinä saatat kylmettyä niin helposti yö-ilmassa... Ja kuinka oli valkian laita? Ei mitään vaaraa, ei mitään vaaraa. Vasta aamupuoleen meni Berndtsson sieltä. Etenkin tulee jonakuna kesäaamuna juuri auringon noustessa mennä ulos Tukholman kaduille.
Hän muka on jo valinnut sen paikan ja hän on päättänyt käyttää sen omalla tavallaan... Ja jospa tämä edes olisi ollut todenmukaista, mutta syynä olikin vaan se, että hänen naapurinsa Anton Karasilov ei ollut raskinnut maksaa Korolevin voudille sataa paperiruplaa. Niin sieltä erottiinkin eikä saatu toimeen yhtään mitään.
ANTON. Hä toisen komppanin miehet; tukkesivat sauvutorven katolla ja panit oven takalukkoon. PATRIK. Ettekö saa häntä sieltä ulos? ANTON. Kärsimystä, kunnioitettava kapteeni; kyllä minä täältä vähitellen tulen. PATRIK. Vai näin te tahtositte elää, tansmestarit! Kyllä sitten kelpais. MAURA. Armahtakaat häntä, herra! PATRIK. Jotka olemme Europan sivistyneimpä kansa. Tiedättekö siitä, te siat?
Ranskalainen ei ymmärtänyt häntä, ja Anton Pafnutitschin täytyi jättää valituksensa. Heidän vuoteensa olivat vastatusten, molemmat panivat maata ja opettaja sammutti kynttilän. Purkua vu sammutta, purkua vu sammutta? huusi Anton Pafnutitsch, liittäen vahingossa ranskaan omakielisiä sanojaan. Minä en voi dormire pimeässä. De Porge ei ymmärtänyt hänen huudahduksiaan, toivotti vaan hyvää yötä.
Päivän Sana
Muut Etsivät