United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mayer Anshelm istui rauhallisesti työhuoneessansa kirjainsa ääressä, kun ovi äkkiä aukeni, ja Gudula kalpeana ja hengästyneenä syöksi sisään. "Mayer Anshelm, ranskalaisia sotamiehiä on tunkenut asuntoomme! He vartioitsevat katua ja pihamaata, he seisovat portailla ja porstuassa. Me olemme hukassa! He ovat saaneet tietää, että kuuriruhtinas on käynyt sinun luonasi, että "
Hän astui ovesta ulos; mutta ennenkuin oli kynnyksen yli kuivalle päässyt, oli jo Mayer Anshelm hänen rinnallansa. "Alkaa jo hämärtää, Gudula", sanoi hän.
"Joku, joka on tullut Gudulaa pelastamaan", vastasi Mayer Anshelm pystyssä päin. "Joku, joka tahtoo vapauttaa Gudulan sen käsistä, joka hävyttömästi kuin metsärosvo on hänet ryöstänyt, herra maakreivi Wilhelm Hessenistä!"
Se on Gudulan ääni. Hän siin vielä elää ja on aivan lähellä häntä. Mayer Anshelm on Gudulan löytänyt. Mutta entä jos hän ei olisikaan pakosta täällä? Jos hän vapaasta tahdostaan olisi seurannut tänne miestä, joka nyt puhuu hänelle raikkaalla, innokkaalla äänellä? Ja kuka on tuo mies? Mitä puhuu hän hänelle? Mayer Anshelmin täytyy saada tästä selvä, vaikka se maksaisi hänen henkensä.
"Niin, menkää siis alas kellariin", käski upseeri, "ottakaa kuokat ja lapiot mukaanne, tutkikaa sitä hyvin tarkoin, ja jos sieltäkään ette mitään löydä, niin on tutkimus loppunut, ja sitten seuraa ampuminen". "Mayer Anshelm", huusi Gudula epätoivoissaan, "säästä minulle lastesi isä, pelasta kansasi!"
Saa vaan puut kotiin, Stellan sulhanen saapuu ehkä jo tänään tänne joulua viettämään ja kaunis kunnia, jos hän saa tietää asemamme: antaa vielä Stellalle reppuset. Sitten on taaskin kaikkien kielikellojen torvet rämpättämässä. Muistat kyllä miten viime kerralla kävi kun Anshelm lähetti Stellan sormuksen takaisin. TEOFILUS. Vieläkö siitä konnasta kehtaat puhuakaan?
Täällä Juutalaiskadulla tahdon minä elää ja kuolla, täällä tahdon minä tulla rikkaaksi mieheksi, miljonain omistajaksi". "Sinusta tulisi rikas mies ja miljonain omistaja?" nauroi prinssi. "Minun rouva äitini on kertonut, että miljonassa on paljon, hyvin paljon rahaa. Mitenkä sinä poika parka, luulet voivasi saada miljonan?" "Mitenkäkö luulen voivani saada?" kysyi Mayer Anshelm ynseästi.
Tiedäthän vielä Gudula, kuinka sinä minua silloin lohdutit, kun minun armas äitini kokoontui isiensä tykö, ja kuinka minä hänen kuolinvuoteellaan sydämmeni hädässä ja epätoivossa katkerasti itkin ja vaikeroitsin?" "Tiedän minä vieläkin, Mayer Anshelm", vastasi toinen tyynesti. "Minä olin rakastanut äitiäsi sangen paljon, ja sentähden itkin minä sinun kanssasi".
Millä sukupuulla hän on versonut, ja mikä tähti taivaalta on pudonnut kukkona hänen prinssillistä korkeuttansa kiekumaan?" "Sinä olet luvannut olla vaiti", sanoi paroni vakavasti. "Pidä siis suusi kiini ja anna meidän rauhassa mennä edelleen". Ja tämän sanottuansa otti hän kukkarostansa rahan ja antoi sen pojalle. Mayer Anshelm säpsähti, ja vihan veret nousivat hänen kasvoillensa.
"Hiljaa, Gudula", keskeytti hänen puolisonsa häntä tyynesti, "etkö näe, että emme ole yksin?" Ja niin olikin. Eräitä ranskalaisia upseereja seisoi huoneessa, ja avonaisesta ovesta näkyi välkkyvillä kivääreillä varustettuja sotamiehiä. Mayer Anshelm astui tyynesti upseereja vastaan ja kysyi heidän asiatansa.