Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Vähä... Se on vähä! topakoitui Iivana ja kun Annushka jo palasi, niin hän sitä hyvitelläkseenkin kehaisi: Mutta entä minä?... Hänen ylhäisyydellensä herra Vasili Aleksandrovitsh Bohatsheffille kun kengät neuloin, niin arvaas, paljonko?... Eh? Eivät voineet arvata.
Annushka toki ehätti sovittajaksi, kehoitti Iivanaa, kuin ukkoaan ylenkatsoen: Heitä, Iivana!... Anna ukon olla!... Ei hän niin mitä ymmärrä, mutta turisee vain, että... Aleksei Aleksejevitsh turisee ja... Heitä Iivana, ukko!
Ja Iivanan puolesta hän ihan vahvisti: Tietysti siitä seuraa... Jokaisesta asiasta seuraa, sillä ... Luoja on sen armossaan niin säätänyt, että seuraa... Ukon oli pakko masentua, alistua. Se Annushka hän olikin niin verevä ja topakka muori. Hän syventyi työhönsä ja nyt jatkoi Iivana asiaansa, puhuen: Vot mitä seuraa... Nimestä tarkoitan...
Mikä vika! ynseili Annushka topakkana moiselle, mutta tyynenä hörppi ja selvitti Iivana: A vot ... syntymävika ... jotta on takana, pehmoisissasi? Eh? Syntymävika... Kuin syntymävika! ynsistyi Annushka yhäti moisesta perättömästä ja ihan tenäsi ukostansa: Hupsu... Hullutusta puhuu, koko ukko... Vot syntymävika! touhusi hän. Iivana oli kahdenvaiheella. Uskoako eukkoa vai ei?
Mutta Iivana nauroi, ihan vatsansa pohjasta lasketteli. Eukko kiukustui, sadatteli, poistui ja uhkasi hakea poliisipristavin. Ja niin odotti nyt pristavin tuloa ukko Durnjakin ja Annushka, tää morsian. Iivanan kimppuun he molemmat sitä kokivat hakea ja niin uhkasi Iivanaa ja Ropottia esivallan miekka. Ja palasikin tuo poliisipristavi, palasi ja odottajille heti äkäisesti hönkäsi.
Da... pisti puhemieskin noin vain väliin, ja leski Annushka jatkoi, touhusi kehuen: Ja, vot, Andrei Pipottikin on tshuhna ... oikea Kolppanan tshuhna, mutta mies silti. Ja hän ihan innostui selittämään Pipotista. Eukkoaankaan Pipotti, Andrei tää, ei yhtään lyö ... ei erikoisemmin juo... Hyvä, jos senkään vertaa kuin venäläinen ... oikea venäläinen. Hän jo koki laittauttua morsiuskuntoon.
Iivana oli tyytyväinen, hörppi, hikoili, hymyili ja puheli: Tuo ei paljon... Kriivennikka, tarkoitan, ei paljon... Ja äkkiä hän kysyi: Entäs paistin?... Jos milloin herkuttelemaan rupeaisi, ottaisi?... Paljonko pitää?... Eh? Ja taas laski Annushka: No paisti? Se on jo toista! Ei sama kuin borshi... No kuin paljon?... Eh?
Huononpuoleisesti tuo siis onnistui, se ansan heitto. Tovin aikaa siinä muista juteltiin. Iivana mielistyi yhäti enemmän morsiameensa, ukon muoriin, hymyili, oli onnellinen ja Annushka puuhasi ja odotti, että sulhanen alkaisi järkiään suoran puheen. Mutta iloinen suutari suunnitteli vieläkin toistamiseen sitä samaa: heittää puhelulla ukon kaulaan ansa ja johtaa koko ukko pois tieltä.
No... Jumala tää! nureksi näet jo kuiva Durnjakin siinä suutaroidessaan ja lisäili kuin yksin nurkuja: Vot Jumala, puhutaan... Herra, sanotaan, armollinen, mutta... Herra hänet ties, täytyi siinä pikilanka vetää tiukalle ja vieläpä vasaralla kopauttaa päälle ja se tuo katkaisi ajatuksen. Mutta Iivana oli nyt ihan varma siitä, että tämä puhemies Annushka se on se hänen lemmittynsä.
Kuin tuota, Pipotti? hölmistyi Ropotti, mutta puuhakas Annushka selitti: Muuten vain, kun ... meidän kylässä tässä asuu Kolppanan tshuhna, niin sen nimi on Pipotti ... Andrei Jakovlevitsh Pipotti... Jo ihan toistamiseen hän peräsi: Niin jotta eikö sinunkin nimesi ole Pipotti?
Päivän Sana
Muut Etsivät