Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
En minä kehtaisi vanhaa miestä narrata, esteli Hintti. Vanhaa saapi narrata, vaan ei vaivaista, sanoi Matti. Ja mikä sulle siinä tulee, onhan se niin hauskaa. Jahvi tuli mielissään kenkineen aitasta. Siellähän ne orrella olivat. Ja nyt heti jalkaan, ja kun isä tulee, pitää sinun kävellä hyvin hutakasti ja olla sanovinasi, että kauanpa viivyitte.
Vähän ajan perästä kuului jo pimeästä aitasta mirrin surkeasti valitteleva: "miau, miau!" "Ole nyt vaiti, vanha mies", lohdutteli sitä Reeta, "ole vaiti ja pysy koreasti siellä, niin iltasella saat lilliä". Sitte lähti Reeta astua lekertämään Laukkalaan päin ja pääsikin onnellisesti perille.
Ja sitten hän lähti ulos aitasta kotiinsa päin astumaan eikä totellut, vaikka Tuomas kielsi häntä tupakalle jäämään. Pois hän vain urkeni mökistä ja otti mennessään puukkonsa petäjän kylestä. Siinä muisti hän, että kun olisi sitä ensimmäistä varoitusta totellut, joka hänelle sillä paikalla oli annettu, ja kiertänyt kotiinsa, niin ei olisi tätäkään tapahtunut.
Sanos, Paavo, kysyi vanha pappi, joka oli tullut aitasta ja sen rappusilla istuen kuunnellut puheita; minä olen sinulta aina aikonut kysyä yhtä asiaa, jota olen usein kuullut kerrottavan. Ka, kysy, kysy. Sanotaan, että sinun luoksesi oli kerran tullut kaukaa Karjalasta mies, hakemaan sinua erään tuttavasi luo, joka oli ennen kuolemaansa tahtonut sinua tavata. Niin tuli.
Isäntä hiipi ulos, sillä hän ei viitsinyt jatkaa juttua emännän kanssa silloin, kun tämä oli niin ilkeällä tuulella. Talliin toi hän aitasta samantien puolenkapallista jauhoja ja höysti itse puolikouralla hevosten silppuja. Häntä suorastaan harmitti, kun kaikki taas soimaavat. Yhteinen asiahan tämä on! Jos jotain jää, niin pojathan sen saavat ja tyttäret, juoksi ajatuksissa.
Kun Ali Chodjah oli kertonut matkastaan ja onnistuneista kaupoistansa, pyysi hän saada saviruukkunsa takaisin, jonka hän ennen matkalle lähtöään oli jättänyt Mustafan luo talteen. Mene itse sitä aitastani hakemaan, sanoi Mustafa, itsehän parhaiten tiedät, minne sen panit. Minä en ole koko ruukkua sen koomin nähnyt. Ali Chodjah otti ruukun aitasta ja läksi kotiinsa.
Hän nousee ravakasti ja menee ulos. Ei tätä yötäkään hän aio enää olla tällä puolen maailmaa! Ja haettuaan aitasta työkalunsa ja pistettyään konttiinsa säästöleipänsä hiipii hän niiden kanssa solasta ulos kenenkään huomaamatta ja poikkeaa vähän aikaa maantietä astuttuaan syrjäpolulle. Se noudattaa hevoshaan aitovartta, ja aidan vieressä syö hänen nimikkoruunansa.
Niityllekö se jäi vielä Anna Liisa? Sinne jäi rukopohjia ottamaan. Siitä Anna Liisasta minä tulin sinulle puhumaan, että sen makuupaikka pitää tänä iltana muuttaa pois piikain aitasta. No mikä nyt on tullut? kysyi emäntä kuultuaan niin äkkipikaisen ja jyrkän määräyksen. Ei ole erittäin mitään tapahtunut, vaan minä sattumalta kuulin renkien puheesta, että sinne on käynyt yöllä poikia pyrkimässä.
Hän oli vanhempainsa rakkaus ja ilo, monen nuorukaisen toivon koi ja köyhäen armahtava enkeli. Kirkkovieras joka sunnuntai, nähtiin hän arkioimina aina askareissa, autellen äitiänsä emännyksessä. Talosta aittaan, aitasta taloon asteli hän toimeljas ja vaiti, sekä ilta- että aamu-virkku.
Ilman minutta ROINILA. Elli, tuo pyhänuttuni aitasta! SANNA. Menette kai pappilaan ilmoittamaan poikanne kuolemaa? ROINILA. Vallesmanniin menen, ja sinä saat tulla sinne myöskin. SANNA. Vallesmanniinko? Vai niin, vai vallesmanniin. Arvaa sen, tämmöisen matkan kun saa kävellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät