Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Kuinka suloista olisi, kun olisin jollakin nöyrällä tavalla koettanut auttaa muita heidän matkallansa pyhään kaupunkiin ja kun viimeinen taakka olisi kannettu ja voimani raukeisivat, jos silloin pyhä lapsi ilmestyisi minulle ja sanoisi: "pikku Elsa, sinä olet tehnyt sen työn, jonka aioin sinun tehtäväksesi sinun syntisi ovat anteeksi annetut"; ja nyt enkelit tulisivat ja nostaisivat minut syliinsä ja kantaisivat minut mustan virran ylitse, ja elämäni nuortuisi ja kukkisi jälleen paratiisissa, niinkuin Kristoferin kuihtunut sauva!
Minä tuotin ennen pitkää surua iloomme ei sen vuoksi, että aioin tehdä sitä, vaan sen vuoksi, että asiani oli täyttänyt kaikki ajatukseni kun ilman vähintäkään valmistusta kysyin Doralta, voiko hän rakastaa kerjäläistä? Sievä, pikkuinen, hämmästynyt Dora!
Aioin tulla sinua ottamaan jo kello seitsemän, mutta vaimoni kielsi ja tahtoi antaa sinun nukkua... Katsohan, kun tuossa jo ruis alkaa heilimöidä... Tästä pitää jo ensi viikon alussa panna rengit pientaria niittämään... Sinulla on vielä vanhat akateemiset tapasi, että valvot myöhään ja nukut pitkään ... oletko sinä kalamies? Kyllähän minä kalastelenkin, kun sattuu. Täällä on hyvät kalavedet.
Lucius Licinius peräytyi. "Merkiksikö?" kysyi Silverius. "Merkiksi siitä", sanoi Cethegus uhkaavalla äänellä, "etten ole vallanhimoinen omanvoitonpyytäjä, jona muutamat minua pitävät, merkiksi siitä, että rakastan Italiaa enemmän kuin kunnianhimoani. "Niin, minä olen luottanut Bysanttiin ja aioin luovuttaa johtajanpaikan keisarille. Siksi otin tämän sormuksen.
Nyt on se jälleen kaivettu esille ja kun asianhaarat voivat vaatia, että te saatte kutsun saapua polisituomarin luo, niin aioin pyytää teitä...» »Ottamaan seuraukset niskoilleni oikeuden edessä...»
Forstmestari kun tuli sisään, sanoin hänelle, että ensi kuun ensimmäisenä päivänä aioin pyytää hänen tytärtään puolisokseni! sinä päivänä syystä siitä, että sitä ennen saattaa tapahtua paljo, joka voi muuttaa kohtaloani. Oli miten oli, rakkauteni oli muuttumaton. Tuo kunnon mies oikein hämmästyi, kuullessaan "kreivi Pietarin" tuolla lailla puhuvan.
Ilo pulpahti hänen rinnassaan, pettymys oli kuin pois puhallettu, hänestä tuntui vastatessaan, niinkuin ei hän enää ollenkaan olisi uskonut, mitä sanoi: Kai minä vietän sen täällä Helsingissä, niinkuin ennenkin. No, sehän sopii! huuhdahti hra Lind iloissaan. Minä juuri aioin... Mikä sopi? Mitä hän aikoi?
Ikävissäni menin saliin ja aioin ruveta pianoa soittamaan, mutta samassa kuulin jalan astunnan, ja täti tuli luokseni. Hän sanoi minulle: »Kuulin soiton tuolta mereltä, ja onpa kumma, miten soitto minussa aina vaikuttaa omituisia tunteita; sitä kuunnellessani taistelevat ilo ja ikävyys sydämmessäni.»
Herra, sanoi hän minulle, tähän asti olin luullut, että koneet ovat aiotut auttamaan ihmisiä eikä ihmiset auttamaan koneita. Aioin juuri vastata tähän oikeaan muistutukseen, kun ankaroita huutoja kuului. Me hyökäsimme molemmat likemmä keulaa. Kaikki väänninpuissa olleet miehet olivat kumoon paiskatut; muutamat kämpivät jälleen ylös, toiset jäivät kannelle makaamaan.
Minä luin hänen kirjeensä moneen kertaan. Minä kirjoitin hänelle, ennenkuin menin levolle. Minä kerroin hänelle, että olin suuresti kaivannut hänen apuansa, että ilman häntä en ollut mitään enkä koskaan ollut ollut se, miksi hän ajatteli minua; mutta että hän innostutti minua rupeemaan siksi ja että aioin koettaa. Minä koetin. Vielä kolme kuukautta ja jo olisi vuosi kulunut suruni alusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät