Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
OBADJA. Tää toivo ajan synkeässä yössä Se meille olkohon se tulipatsas, Mi esi-isät kautta korpien Rannoille johti pyhän Jordanin. Vaan ystäväni, tästä poistukaamme! Kuningas Ahab puolisoinensa Käy temppelistä, eikä onneksi Se olis, jos he meidät kohtaisivat. MIKA. Vaan Amarian tytär? OBADJA. Tiedäthän, Ettei hän ole uhri ainoa, Mi saastaisuuden alttarilla sortuu.
BENHADAD. Mun kauttani näin haastaa Benhadad: Kun kuolemasta päästit sieluni Ja siten julkisesti todistit, Ett' olet ansainnut sa maineesi, Niin lausu, kuinka tulee hyvyyttäs Mun palkita ja minkä korvauksen Minulta vaadit rauhan hinnaksi? AHAB. Miss' on nyt veljen' Benhadad? BENHADAD. Hän on Lähellä aivan. Hänen seuranaan On joukkojas.
ISEBEL. Sua vaadin tahtoani täyttämään; Kun niin et tee, on päätöksemme selvä, Ei ohjauksia sulta vaadita, Sa kurjuudessa pöyhistynyt narri, Mi uskotella minullekin tahdot Kuin yksinkertaiselle rahvaalle, Ett' yksin teillä ravansyöjillä Ja muukalaisten purijoilla on Elämän oikeus ja menestys. Sun uppiniskaisuutes kuitenkaan Ei päätöksestään Ahab kuningasta Voi luovuttaa.
Hän myöskin kunnialla valtikkansa On verhonut; siis olkoon viimeinen Voimakkain, hartain tervehdyksenne Hänelle, herrallenne, omistettu! ASSIR. Kuningas Ahab kauan eläköön! KANSA. Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Suo kätes, kuningatar, Ovelle käymme häntä vastahan; Hän kärsimänsä kovan tappion Pois unhottakoon hetkeks seurassamme. Hän aikoo heittäytyä maahan Ahabin eteen, mutta tämä sulkee hänet syliinsä. AHAB. Teit' enkö äsken, herra kuningas, Ma nähnyt täällä orjan muodossa? BENHADAD. Kun orjana ma tulla uskalsin, Niin armonne loi orjan kuninkaaksi. AHAB. Nyt kuninkaana tervetultua!
Ei, Isebel, sit' en ma unhota! ISEBEL. Nimessä onnen ennen nautitun Ja vasta varrottavain riemujen Sen todistukseksi nyt vaadin sulta Tuon Jorainpojan kivityttämistä. AHAB. Se mahdotont' on; lupaustani En rikkoa voi. ISEBEL. Mutta rikot sen, Mit' olet ennen mulle luvannut. Siis puolisoas Isebeliä Sa narrasit kuin lasta joutavaa Ja pettäin suosittelit Baalia.
SAMERI. Ei, majesteetti, aasi hikoillut, Vaan ratsastaja. AHAB. Mutta palvelus Se oli viimeinen sen eläimen. Se kappaleiksi pienoisiksi kohta On hakattava. Yli Israelin On palat sitten hajoitettava Ja kerrottava, että jokaiselta, Ken kostosotaan vastaan Syyriaa Ei kohta riennä, Ahab kuningas Niin palasiksi karjan hakkauttaa. Et ennen lepoa saa, Sameri, Kuin käsky tämä täytäntöön on pantu.
Niin Ahab tuli kotiansa pahalla mielellä ja vihoissansa sen sanan tähden, kuin Naboth Jesreelitiläinen hänelle puhunut oli, sanoen: en minä anna sinulle isäini perintöä. Mies luki koko kertomuksen, kunnes se oli loppunut. Sitten hän sulki kirjan ja sanoi: 'Nabothilla on viinamäki tässä maassa, ja siinä on paljon kultaa. Ja Ahab himoitsi sitä omakseen, saadakseen sen rikkaudet.
Ne häntä vartioivat Niin kauan, kunnes kuulla saavat he, Mit' olet kohtalostaan päättänyt. AHAB. Hän tänne tulkoon! Niinkuin veljeni Mä hänet vastaan otan. Häneltä Mä ensin kuulla tahdon, minkälaista Hän korvausta meille tarjoaa Vahingon palkinnoksi, jonka saanut On Israeli tästä sodasta. En vaadi liikoja.
Hän Kukisti juuri julman vainoojanne; Hän orjuus-ikeen teitä uhkaavan Löi rikki miehuudella sankarin, Ja saaliin runsaan Samaria sai. Te kapinalla palkitsette sen. YKSI JOUKOSTA. Kuningas Ahab kauan eläköön! KANSA. Eläköön! Eläköön! Eläköön! SAMERI. Kas niin! Nyt uskollisna alamaisna Voi kukin mennä majaansa, kun vain Saan ensin tietää, kuka meteliin On teitä kiihoittanut. ASARIA. Baalin papit.
Päivän Sana
Muut Etsivät