Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Yksi ainoa säie minua vain enää elämään kiinnittää: kultaa! kultaa! minun täytyy saada enemmän vain kultaa. Kuule, minun täytyy saada aarteesi, muuten sinut huomenna poltetaan. Et koskaan ole sitä saava, sinä, vastasi Jaana kuivasti.
KIILI. Ja muistaa kuinka Ruotus rikkautensa ko'onnut on tästä yhtä ja toista jutellaan ja kuinka hän köyhiä ja vaivaisia armahtaa. UNTO. Hän heille ei murenata anna. Haa, Ruotus sinä! nyt katso aarteesi, koska rupeavat kourani syhyilemään. Sinä köyhiä vainoot. KIILI. Varkain, ryöväten hän tämän rikkauden itsellensä käsittänyt on. Mutta sitähän jumalakin nauraa, koska varas varkaalta varastaa.
"Joka syntiä tekee, hän on synnin orja, ja sinä olet antanut vallan helmasynnillesi siihen asti, että se on sinun peräti sitonut. Mutta nyt on Herra etsinyt sinua raskaalla ja varoittavalla tavalla. Hän on ottanut pois sinun parhaan maallisen aarteesi, ja nyt, kun se on poissa, tunnet sinä hänen arvonsa, vaikka menettelit huolimattomasti hänen kanssansa, niin kauan kun se sinulla oli.
Oman kalpean hymysikö? Oman onnesi pirstaleetko? Köyhä on uhrisi, liian köyhä, ja sen otan antamattasikin", ilkkui Surutar. "Surutar, Surutar, sääli vielä kerran! Pyydä sydämmeni, pyydä sieluni, mutta säästä nuoren poikani onni!" "Annatko kalleimman aarteesi, niin säästän?" sanoi Surutar. "Annan, Surutar, annan!" "Anna poikasi!" " Poikani " "Luovu nuoresta pojastasi, niin säästän poikasi onnen!"
Kappeli alkoi jäädä jälkeen; silloin omatunto rupesi häntä soimaamaan. Ja suutari seisahtui maantiellä. Mitäs sinä Simeoni teet, lausui hän nuhdellen itseään. Lähimmäisesi on nääntymäisillään ja sinä pelkuri menet tiehesi. Vai oletko jo tullut upporikkaaksi? Pelkäät kai aarteesi ryöstettävän? Nyt, Simoseni, et tee kauniisti. Simo kääntyi takaisin ja meni tuon ihmisen luo.
Ensimmäisenä päivänä kuulin hänen kyliä sanovan: 'huu, eukkoseni. Sinun aarteesi on melkein linnunpelätyksen näköinen; mutta minun kuultavakseni se ei ollut aijottu, vaikka se kyllä korviini koski. "Kapteenin isän, entisen asiamiehen, huoneet olivat talon toisessa päässä.
Kun kukkamaas on aika kyntänyt Ja kiireelläs viiskymmentä on vuotta, Tuo nuoruutes, jot' ihastellaan nyt, Kulunut vaate on ja halpa kuotta. Kun silloin kysytään, miss' ihanat On aarteesi ja kauneutesi maine, Jos silloin kuoppasilmiis osotat, Niin syntyy häpeän ja pilkan aine.
Mitä sankar tääl Elon taistelossa kadottaa, Hälle antaa jälleen toinen maa. Siellä, oi siellä Armiaaks onneks Taas hän aarteensa saa, Joka täällä poissiirtyi. Pyhä haamotus, Joka aurinkosi laskust jää, Elämäsi luotees hengittää, Koilliseen kulkee, Valkenee siellä, Siellä aarteesi saat, Joka täällä poissiirtyi.
"Sen minä teille heti kerron, herra paroni, minusta tulee rikas kauppias!" "Rikas kauppias? Mistäs sinä sitten rikkautesi otat? Missä piilevät sinun aarteesi?" "Täällä ne piilevät, herra paroni", vastasi poika hymyillen, "täällä päässäni ja sormissani.
Päivän Sana
Muut Etsivät