Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Usein kävi niin, että myrskyn ollessa muut merelle sattuneet laivat joutuivat surkeaan haaksirikkoon, mutta silloin juuri niitti kapteeni Aaltonen parhaat voittonsa ja eheänä tuli hän vaan määräpaikkaansa. Kaikki hänelle menestyi ja hän ansaitsi paljon omaisuutta isännälleen ja itselleen. Tällä tavalla vietti kapteeni elämäänsä.
"Ettäkö minä en tietäisi? Mutta minä vaan tiedän." "Sanopas!" "Ne ovat laivassa, semmoisessa, joka merellä veden päällä kulkee; ja sinä olet herra kapteeni Aaltonen." "Kuka sinulle näitä on sanonut? "Kukas muu kuin äiti." "Mitäs äiti muuta minusta sanoo?" "Hän sanoo, että sinulla on paljon murhetta ja että sinä sen vuoksi yölläkin huutelet."
Sitä kuuli tuuitteli, Vieno aaltonen ajeli, Ihmisille nähtäväksi, Tunnusmerkiksi jaloksi, Jott' ei sallinut Jumala Eikä suonut suuri Luoja, Ve'en alle vaipumahan, Hukkahan tuleumahan, Sormea ison isännän, Pyhän miehen peukaloa.
Setä Aaltonen ei pidä hyvänä sitä, kun sinä täällä semmoista melua pidät", sanoi äiti hätääntyneenä ja tarttui tyttöön kiinni, viedäkseen hänet pois. Ensikerran elämässään teki pikku Helmi äidillensä vastusta. Hän kimmerteli ja kiemuroitsi vastaan niin paljon kuin voi, pyytäen, ettei hän häntä veisi pois.
Hänestä tuli ahkera kirkossa kävijä ja eipä vähää kummastusta herättänyt ihmisissä, kun hän ensikerran kirkkoon meni; mies mieheltä kulki kuiske: "Aaltonen on aivan selvä ja on tullut kirkkoon!" Kapteeni rupesi talouttansakin puuhaamaan toiseen laatuun. Hän pyysi leskeltä, saadaksensa ruveta asumaan ja elämään yhdessä tämän perheen kanssa. Siihen leski ilolla suostui.
Tämä on herra Aaltosen talo: hän asuu kotonaan ja me muut olemme vaan vuokralla asuvia hänen talossaan." "Miksikä hän huutelee ja paukkaa useinkin yökaudet?" "Setä Aaltosella on paljon murhetta, silti ei hän voi kaikesti nukkua." "Minkätähden setä Aaltonen tavasta huutaa: märsyt ja purjeet?" "Hän on merikapteeni ja paljon kulkenut merillä.
Ah, hiekkajyvä, aaltonen, nyt oitis olisin, tuoll' ystävänä yhtyisin ma aamukarkeloon, ja vähään tyytyin vierähtäisin jälleen hietikkoon! Mut ihmislaps oon, pitkät pyyteet tunnen ihmisen, kun poiss' on, poissa kohta näky kultainen. Paimenen laulu. Kun rannalle karjani aamulla vein, minä laulun laatia tahdoin, ja laululla luontoa ylistää.
Päivän Sana
Muut Etsivät