United States or Malawi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mabelilla oli kova hätä; ei tuokiotakaan saanut mennä hukkaan. Toivo näytti olevan pelkoa vahvempi, sillä vapisevin käsin alkoi hän nostaa salpoja pois. Kesäkuun mokkasinien hipsutus kuului yläkerrasta, kun ensimmäinen pönkä oli poisotettu; toinen kirposi juuri kun Indianitar oli alimmaisten tikapuiden keskipaikoilla. "Mitä te tekemäs," huudahti Kesäkuu kiivaasti.
Hänen korviaan vihlaisi kiljahdus, korkealta yläkerrasta, missä erään akkunan salpa oli avoinna naisen tuskanhuuto, joka kaikui etukumaraan pullistuneiden muurien välissä. Hän vavahti ja silmäsi ylöspäin. Oliko siellä joku naisparka synnytysvaivoissa? Sitten kuului sieltä raaka miesääni, kumea isku ja taas kiljahdus kokonainen jakso parkumista.
Hän sulautui hänen mielikuviinsa niinkuin kirjan kuvat. Kun Elisabet sitten tuli alas yläkerrasta, pistäytyi hän Tobiesenin luo etumaiseen konttorihuoneeseen katsomaan, olivatko pojat siellä, tai kerjäämään häneltä lakkaa, kyniä ja kynänvarsia.
Olihan kapteeni tosin jo pitemmän aikaa kuullut yläkerrasta omituista koputusta ja nakutusta, välistäpä oikeita moukarinkin iskuja, jopa kaakelien rysähdyksiä, niinkuin uuneja hajotettaessa.
Nämä sanat sanottuaan kiiruhti kreivi Bernhard alas yläkerrasta ja lausui tiuskaisevalla äänellä isänsä kamaripalvelijalle, joka tuli häntä vastaan portailla: Mikset ollut toimessasi yöllä, kun kreivitär lähti matkalle? Kun kreivitär lähti matkalle? kysyi palvelija hyvin hämmästyen. Onko tapanasi nukkua, nahjus, kun herrasi sinua tarvitsee?
Oiva Tommolakin on onnellinen, maaten sikeää unta ullakkokamarissa, jonka ikkunat hän on tarkoin peittänyt, levällään pilkkopimeässä, alasti peiton alla. Yht'äkkiä herättää Muttisen jälleen epämääräisistä unelmista huikkaus, joka kuuluu yläkerrasta. Oiva Tommola tulee nyt sieltä jytisten alas. »Nyt täytyy lähteä aurinkokylpyyn», huudahtaa hän. »Täytyy paistaa itseään aikanaan. Tule mukaan! Iskias!
Henrik oli juuri avannut sen kaksinkertaisen kivimuurin alaoven ja tullut hengästyneenä kiviportaille, kun yläkerrasta kuului kovaäänistä puhetta. Sanoja tosin ei voinut erottaa tavattoman kaikumisen vuoksi, mutta Henrik kuitenkin heti tunsi sen ystävänsä ääneksi. Tohtori puhui ovelta sisään palvelijallensa, jonka ääni kuului yhtaikaa.
Nämä ajatukset häilyivät hänessä laulua kuullessaan, ja hän tuumi, ääntäisikö hän merkiksi, että hän ymmärsi sen, kuu laulun samassa pysähdytti järeä basso-ääni, joka tuntui olevan paljoa alempi diskanttia, mutta joka kumminkin tuli yläkerrasta. Se huusi joksikin kovasti: "No, Petter, päätä nyt laulusi.
Eräänä iltana istuivat Saara, Louise, Eeva ja Petrea yhdessä pienen pöydän ympärillä keskustellen jostakin, muka erittäin tärkeästä asiasta. Gabrielle tuli silloin sinne ja tahtoi saada pienen paikan itselleen ja kirjalleen, mutta se oli mahdotonta; ei ollut ensinkään tilaa pienokaiselle, tipsukalle. Melkein samassa tulivat, Henrik ja Jacobi alas yläkerrasta.
Sitten pappa teki äkillisen käänteen ja muutti kaikki iloksi, pyyhkäsi liikutuksen pois ja käski tulemaan alas muille ilmoittamaan, joka oli tarpeetonta, sillä moni palvelijoista oli huomannut Georgin ja Helenan nousun yläkertaan. Nyt he kulkivat Georgin kanssa papan seuraamina käsi kädessä yläkerrasta alakertaan.