United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kysytteli, lausutteli: "Mi on tästä poikki juosnut?" Sanoi seppo Ilmarinen: "Repo on juosnut siitä poikki." Neiti parka huokaiseikse, huokaiseikse, henkäiseikse. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi minua, kurja raukka! Parempi minun olisi, parempi oletteleisi revon reyhkävän re'essä, aina käyvän ahkiossa, kuin tämän kosijan reessä, viirunaaman viltin alla.

Parempi minun poloisen Koiran kulkijan jälillä, Lumme'korvasen ko'issa, Kun tämän Kojosen reissä, Viirunaaman viltin alla; Kaunihimmat koiran karvat Kojon pojan kutrisia." Se korppi Kojosen poika Murti suuta, väänti päätä, Murti mustoa haventa, Veti virkkua vitsalla, Helähytti helmispäällä; Ajoa kahattelevi Selvällä meren selällä, Ulapalla aukialla; Niin tuli hukan jälille.

Sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi minua, kurja raukka! Parempi minun olisi, parempi oletteleisi hukan hurskavan jälillä, alakärsän askelilla, kuin tämän kosijan reessä, viirunaaman viltin alla. Hukan on karva kaunihimpi, hukan suumalo somempi." Se on seppo Ilmarinen puri huulta, väänti päätä. Ajoa kahattelevi yöksi uutehen kylähän.

Parempi minun poloisen Karhun kaahlajan jälillä, Kontion kovilla teillä, Kun korpin Kojosen reissä, Viirunaaman viltin alla; Kaunihimmat karhun karvat, Kojon pojan kutrisia." Se korppi Kojosen poika Murti suuta. väänti päätä, Murti mustoa haventa, Itse tuon sanoiksi virkki: "Viel' on matkoa vähäsen, Outa! saat Kojon kotihin, Kojon määlle korkealle; Viillät veitsettä lihoa, Koet verta kauhasetta."

Parempi minun olisi, parempi oletteleisi jänön juoksevan jälillä, koukkupolven polkemilla, kuin tämän kosijan reessä, viirunaaman viltin alla. Jänön on karvat kaunihimmat, jänön suumalo somempi." Se on seppo Ilmarinen puri huulta, väänti päätä; ajoa kahattelevi. Ajoi matkoa palasen: taas hepo höryeleikse, luppakorva luonteleikse. Neiti päätänsä kohotti, näki jälkiä lumessa.

Neiti korjasta kohosi, Alta viltin vöykkeleksen. "Mip' on juossut tästä poikki?" Hukk' on juossut tästä poikki. Noin neiti sanoiksi virkki: "Voi minua kurja raukka! Parempi minun poloisen Hukan huiskajan jälillä, Alakärsän askelilla, Kun korpin Kojosen reissä, Viirunaaman viltin alla; Kaunihimmat hukan karvat Kojon pojan kutrisia."