United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta eiväthän nämä ainakaan ole mihinkään syypäät. Nämät, olkoon. Mutta kyllä se on hyvin turmeltunutta väkeä. Mahdotonta on olla ankaruutta käyttämättä. Niiden joukossa on veijareita semmoisia, että eläpäs mene sormea suuhun pistämään. Eilenkin tässä piti kahta kurittaa. Kuinka kurittaa? kysyi Nehljudof. Saivat raippoja määräyksen mukaan... Mutta onhan ruumiillinen rangaistus poistettu?
Tahvanainen varmistui siinä uskossa, että miehet olivat suuria veijareita. Hän koveni: »Senkö tekemistä teillä olisi siellä Kiihtelyksessä ollut?» »No kun se tamma meni sinne.» »Tamma! Mikä lemmon tamma?» »Se Kettuselta vaihdettu tamma.» Ei tahtonut päästä kuulustelija nyt asian perille. Hieman tuskastuneena jatkoi hän: »Miten se sinne meni?... Ja mikä riivatun tamma se on?»
Piika kiiruhti heti asian ilmoittamaan muulle talon väelle. Heti huomattiin mitä tietä kattila oli talosta pois juossut. Pari roimaa hevosta valjastettiin heti, ja rekihin siepattiin kylän reippaita nuoria miehiä ja siitä nyt lähdettiin veijareita takaa ajamaan. Puoli taipaleessa saavuttivat takaa-ajajat jo illalliset vieraansa ja vaativat heidät seisahtumaan syynäi varten.
CORIOLANUS. On talo soma, ruuan haju hyvä; Vaan min' en näytä kutsuvierahalta. 1 PALVELIJA. Mitä tahdotte? Mistä olette? Täällä ei ole teille sijaa. Menkää, tuossa on ovi! CORIOLANUS. Coriolanona en ansaitse Parempaa tervehdystä. 2 PALVELIJA. Mistä olette? Missä portinvartijan on silmät, kun päästää sisään tuollaisia veijareita? Menkää tiehenne, olkaa niin hyvä! CORIOLANUS. Pois!
Tehkää hyvin, poltatteko, sanoi asianajaja istuen Nehljudofia vastapäätä, myhäillen vieläkin äskeisen menestyksen johdosta. Kiitos, olen tullut Maslovan asiassa. Kyllä, kyllä, paikalla. Huu, mimmoisia veijareita ne ovat nuo rahasäkit, sanoi hän.
Micawber vähän kiivaasti, "lienee paras, että sanon kohta suoraan, että, jos joutuisin selittämään mielipiteitäni tuolle kokoontuneelle joukolle, ne ehkä huomattaisiin olevan loukkaavaa laatua, koska minun ajatukseni on se, että sinun heimolaisesi yleisesti ovat hävyttömiä snobbeja ja yksityisesti aika veijareita". "Ei, Micawber!" lausui Mrs. Micawber, päätänsä pudistaen.
Uusia aina pirumpia veijareita ilmestyi sialle, jos kuinkakin paljon olisi entisiä kiinni saatu ja pois viety, ja yhä suuremmassa määrässä; näyttipä siltä kuin helvetti olisi kitansa aukaissut siltä kohdalta maatamme, josta se olisi pahoja henkiä syösnyt paikkakunnan täyteen. Niin pian paha levenee ja niin suuressa määrässä! Ystäväni!
Merkillinen nainen! virkkoi kreivi itsekseen; toisella rivillä vakuuttaa, ettei hän tahdo edistää minun tarkoituksiani, ja toisella, että hän tahtoo minun puolestani elää ja kuolla ... se ei ole muuta kuin veikistelyä ... pelkkää veikistelyä... Tuollaiset simasuut ovat aika veijareita! Ruusunpunaisen kirjelmän alla oli nimi: »Anna Jolanta Bränner.»
»Mitä, Nydia?» Julia virkkoi arasti, »luuletko todellakin, että vaara on tarjolla? Tuollaiset vanhat akat taikapeileineen, vipajavine seuloineen, kuunpaisteessa poimittuine yrtteineen ovat käsittääkseni suuria veijareita, jotka eivät ole mitään muuta hyvää oppineet kuin varsinaisen ammattinsa, ja lemmen juomansakin he valmistavat kedon yksinkertaisista kukkasista. Miksi pelkäisin?»
Sepä otus ei näytä ollenkaan pelkäävän, huomautti renki; se pysyttelee yhä edelleen lehtimajan kohdalla... Ehkä sinne on piiloutunut sorsapoikue. Siellä on nainen uimassa, virkkoi nuorukainen hymyillen; enkä minä nyt lainkaan ihmettele; että haukka pytytteleikse sillä kohdalla, varsinkin jos on totta että haukat ovat olleet aikoinaan aika veijareita.