United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mutta kun Anicius todella siirsi syrjään marmorilevyn ja avasi asunnostaan noutamallaan avaimella erään salaisen lukon, jolloin keisarin kuvapatsas tuli näkyviin silloin keisari kaatui puoleksi taintuneena syliini. "Mutta äkkiä hän hypähti pystyyn ja riensi yksin patsaan ohi huoneeseen. "Siellä oli puolihämärää. "Himmeästi valaiseva lamppu loi valonsa Teodoran kasvoille.
Mutta he olivat niin tottuneet toisiinsa, ymmärsivät niin hyvin pienet viittaukset ja hienointa äänen korkoa, että se äänettömyys, joka nyt syntyi, oli heille yhtä valaiseva ja jännittävä kuin kiivas keskustelu. Viimein Fennefos nousi ja vastasi: "Tahdon tutkia itseäni ja rukoilla hengen johtoa; huomenna tai kenties tänä iltana kokouksessa annan vastaukseni, jos Jumala sen sallii."
Olkoon tämän jaottelun laita kuinka hyvänsä, joka tapauksessa on se valaiseva ainakin Juhani Ahoon nähden. Hän on »naivi» taiteilija koko siinä täydessä merkityksessä, minkä Schiller tälle sanalle antoi.
Tässä kohta valaiseva kertomus tanskalaisesta kuvasepästä Thorvaldsenista. Kun muutamat uskon kilvoittelijat olivat epäilleet tällä mainiolla taidemiehellä olevan totista kristillistä uskoa, ja sentähden häntä hätyyttivät, oli hän siihen lyhyesti vastannut: menkäät katsomaan tekemiäni enkeleitä. Ne siis saivat selittää ja puolustaa Thorvaldsenin uskoa.
Tällaisia systemejä esiintyy Drieschin mukaan luonnossa paljon muitakin kuin vain kehittyvä muna. Erikoisen valaiseva on eräs hydroidipolyyppi Tubularia.
Se, mitä minä sain ja mitä minä tunnen, on suloista, elämää edistävää kuin keväinen sade auringon paistaessa, se on tietäni valaiseva kirkkaus, joka tulvehtii itse valon lähteestä, se on raitista, vahvistavaa kuin ilma alppien ylängöillä. Jos ero sen välillä, rakastammeko sukupuoliolentoina vaiko ihmisinä, on tällainen, eikö olisi voitto ihmiskunnalle jos opittaisiin rakastamaan ihmisinä?
Ja ensi vuonna samaan aikaan täytät jo yksikolmatta. Varsin valaiseva ja turhan viisas muistutus! sanoi Maria nauraen. Ja sitä seuraavana vuonna kaksikolmatta, jatkoi Aadolf. Minä en ollenkaan epäile laskutaitoasi, kunnon serkku. Niinpä se aika menee! jatkoi Aadolf. Tulee tahtomattaan ajatelleeksi elämän katoavaisuutta, nuoruuden lyhytaikaista kukoistusta... Liian surullisia mietteitä!
Tuntui ja näytti kuin sisäisiä olojamme valaiseva kyntteli olisi sammutettu; ei pieninkään valonsäde saanut välkähtää esiin ja valaista niitä. Silloin oli sopuisan ja hyvänahkaisen sanomalehtikirjailun aika, jolloin ei lehdissä kynäkiistoja eikä otteluja näkynyt, jolloin ei tahdottu turhanpäiten levittää levottomuutta ihmisten mieliin eikä yllyttää veljeä veljeään vastaan.
Huutaen ja meluten hajaantui kansa kaikille tahoille, ja siihen oli päättynyt tuo häpeällinen, mutta ajan tapoja räikeästi valaiseva näytelmä. Merkillinen vastakohta!
He ovat sen kuulleet: talonpoika, työmies, ylioppilas, kaukana lumen umpeen tuiskuttamassa juoksuhaudassa, ja yhteisesti he sitten ovat antaneet vastauksensa. Valtakunnan luhistuminen 1917. "Vapauden aurinko nousee. Se ei säteillänsä ole valaiseva yksin Venäjää, vaan koko maailmaa, joka jännittyneenä idästä odottaa vapautustansa." Kerenski 31 p. maalisk. 1917.