United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Cethegus iski vasemmalla kädellään voimakkaasti otsaansa. "'Vielä paremmin kurissa kuin paavi Pelagius sekä heidän sopimuksensa ja valansa. "'Heidän sopimuksensa ja valansa', sanoi Scaevola. 'Niin, he ovat valallisesti vahvistaneet sopimuksen, jonka mukaan he avaavat kaupungin portit vain Rooman prefektille. "'Entä sitten', huudahti Anicius. 'Entä sitten.
Hän häiritsisi seurusteluamme tuhansin keinoin. "Tee minulle senvuoksi hyvä työ: älä salli Severinuksen tulla mukaan. Kun Anicius ja minä olemme päässeet laivaan, pidätä vanhempi veli Bysanttiin viekkaudella tai väkivallalla sinähän voit sen helposti tehdä sinä, keisarinna." "Ei hullumpaa", sanoi Teodora hymyillen. "Millaisia sotajuonia. Huomaa sinun olleen Belisariuksen oppilaana."
"Ja hänen ruumiinsa teloittajalta", jatkoi Albinus, "ja hänen omaisuutensa syyttäjiltä?" Anicius oli ääneti ja puristi kiukkuisena miekkansa kahvaa. "Päällikkö", huudahti Alboin, "käske noiden kahden porukurkun riisua yltään kansalaisteni puvut. Minua suututtaa heidän lörpötyksensä." "Olet oikeassa, sutoseni. "Teidän ei enää tarvitse piileskellä", sanoi Narses. "En enää tarvitse teitä syyttäjinä.
"Prefektin päätä keisarille vietäväksi", vastasi Anicius hänelle. "Tottele, orja." Syphax päästi kumean huudon. Hän heitti keihäänsä Aniciuksen rintaan. Nuolennopeasti, ennenkuin toiset, jotka puuhailivat kuolevan Aniciuksen ympärillä, olivat ehtineet lähemmäksi, Syphax sieppasi kalliin taakkansa selkäänsä ja juoksi tuulen tavoin melkein pystysuoraa, solan vieressä olevaa kallioseinää ylös.
Nyt hän kulki levollisena miestensä etunenässä hyökkäykseen. Anicius seurasi loitompana. Syphax kulki aivan herransa takana kantaen kahta keihästä. Italialaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi Cetheguksen entisiä uskollisia legioonalaisia Rooman ja Ravennan ajoilta, laskivat pakenijat kulkemaan osastojensa välitse.
"Poikasi Anicius ja Severinus, maasta karkoitetut, ovat salaa Italiassa, Roomassa, minun talossani. "Sinä tiedät, että heidän paluunsa rangaistaan kuolemalla. "Jos sanot sanaakaan, niin he kuolevat meidän kanssamme. Silloin voit viedä puolisosi luo poikasikin syöksemällä heidät turmioon, kuten jo olet tyttäresi syössyt. Heidän verensä tulkoon sinun päällesi."
"Niin, sutoseni. Katsele häntä vielä kerran. Siinä menee kuoloon viimeinen roomalainen!" Kun kaikki päälliköt Alboinia ja Basiliskosta lukuunottamatta olivat poistuneet teltasta, riensivät teltan takaosasta hämmästyneen näköisinä Anicius, Scaevola ja Albinus, jotka vielä olivat longobardien puvuissa. "Mitä", huusi Scaevola, "aiotko riistää tuon miehen tuomarien käsistä?"
"Huomasin heti asiakirjoista, että pahimpana todistuksena Belisariusta vastaan sillä Photiuksen huostasta löydetyn vahataulun toivoin voivani selittää toisin kuin tuomarit olivat Aniciuksen salaiset öiset käynnit hänen talossaan sekä se, että Belisarius, Antonina ja Anicius itsekin kielsivät ne vastoin inhimillistä järkeä.
Hän piti ääneen nyyhkien polvillaan jaloa päätä, jolle kuolema oli luonut melkein yliluonnollisen majesteetillisuuden. Hänen edessään riehui taistelu. Silloin maurilainen huomasi, että Anicius läheni häntä suuren bysanttilaisjoukon seuraamana, jossa hän huomasi Scaevolan ja Albinuksen, ja viittoi häneen päin. "Seis", huusi hän nousten pystyyn, "mitä te haluatte?"
"'Minä toimin kyllä aikanaan', sanoi Belisarius synkkänä istuutuen kunniapaikalle. "Samassa nuori Anicius juoksi sisään hajalla hapsin ja vaatteet epäkunnossa. Miekka hänellä oli kädessä. "'Paetkaa', huusi hän, 'salaliittomme on tullut ilmi, me olemme petetyt. "Belisarius nousi seisomaan. "'Talooni on murtauduttu. Orjani ovat vangitut. Teidän aseenne, jotka olivat luonani kätkössä, ovat löydetyt.