United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kerenski, joka edustajana 28 p. helmikuuta oli kehoittanut duumaa heti tekemään rauhan Saksan kanssa, joka vielä 19 p. huhtikuuta oikeusministerinä oli pontevasti suosittanut sopimusvaltojen sanomalehtien edustajille luopumista kaikesta valloituspolitiikasta, matkusteli nyt sotaministerinä rintamalla, saarnaten hyökkäyssotaa Saksaa vastaan.

Nyt hän sai nähdä, kuinka, suuren kansanjoukon ollessa ääneti kuin hauta, Nikolai II astui ylimääräiseen junaan, joka toisen kerran vei hänet vankeuteen, mistä hän ei enää ollut palaava. Väliaikainen hallitus päätti kyllä antaa hänelle luvan lähteä Englantiin, mutta sen vakoilija Kerenski ilmoitti tämän päätöksen ylihallitukselle.

Onnettomuudekseen eivät kadettien johtajat, ruhtinas Lvov ja Miljukov, eivätkä sosiaalivallankumoukselliset Kerenski ja Tseretelli enempää kuin marxilaiset Plehanov ja Tsheidsekään tunteneet tätä kansan alkeellista rauhantarvetta.

Eräs konferenssin valitsema komissioni koetti turhaan löytää vastausta siihen kysymykseen, oliko uudestaan muodostettava ministerikabinetti oleva puhtaasti sosialistinen, vai oliko siinä niinkuin Kerenski tahtoi suvaittava myöskin muutamia kadetteja.

Vain nimeksi Pietarin vanhat kaartinrykmentit olivat olemassa, todellisuudessa ne olivat nostokasten muodostamia varapataljoonia. Kello 1 päivällä volhynialaiset punaisten lippujen liehuessa ja soiton kaikuessa marssivat Taurian palatsin edustalle. Tsheidse ja Kerenski juoksevat ilosta säteillen heitä vastaan ja tervehtivät heitä. Rodsjanko ja blokin enemmistö horjuu.

"Yleisen mielipiteen järjestämiseksi" Kerenski kutsui "valtakunnanneuvotteluun" Moskovaan entisiä duumaedustajia, kaikkien puolueiden ja sotajoukon edustajia sekä erityisten yhdyskuntien, yhdistysten ja neuvostojen valtuutettuja. Elokuun 25:nnestä 28 p:ään tuo 2,500 hengen suuruinen kokous piti istuntojaan Moskovan Suuressa teatterissa, jonka ympärille oli asetettu sotajoukkoja.

Myöskin uusi oikeusministeri Kerenski puhui: ankaraa oikeutta tullaan käymään entisiä vallanpitäjiä vastaan heidän kansaa kohtaan tekemistään rikoksista.

Vielä se luottaa duumaan; mutta jollei teissä nyt ole rohkeutta tekoon, niin kansa ainiaaksi kääntää teille selkänsä. Ja Kerenski sanoi: "Jos me edelleen laillisin keinoin taistelemme tätä hallitusta vastaan, niin me olemme kuin Don Quixote, joka taisteli tuulimyllyjä vastaan. Kansalaisvelvollisuus on nyt olla lakeja enempää tottelematta!"

Pietarissa molempien toimeenpanevien komiteain väliset keskustelut 14 p. vielä jatkuivat. Mutta Tsheidse ja Kerenski anastivat itselleen jo käskijävallan armeijaan ja sanomalehdistöön nähden.

Maaliskuun 16 p. Gutshkov ja Shulgin palasivat Pietariin ja antoivat kabinetille Nikolai II:n luopumisasiakirjan. Ministerit säikähtivät lyijykynällä tehtyä allekirjoitusta ja kaatoivat läpinäkyvää lakkaa sen päälle estääkseen sitä haihtumasta. Kruunusta luopumisen Mihailin hyväksi he hyväksyivät. Mutta Kerenski teki vastaväitteitä.