United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän ehdotti, että sallittaisiin puolan kielen käyttäminen ainakin talonpoikaisessa kunnallishallinnossa sekä yksityiskouluissa ja että väkivaltaisesti oikeauskoisuuteen käännytetyille unieeratuille annettaisiin vapaus liittyä katoliseen kirkkoon. Nikolai II huomautti asian johdosta kertomuksen reunaan: "Tätä mieltä en ole minä."

Nikolai Konstantinovitshista kirjoitti hän, että vanhus oli yhtä taipumaton kuin ennenkin. Hän asui vanhassa siipirakennuksessaan, mutta häntä hoitamassa ei enää ollut se katala puolalainen hovimestari, vaan sairaanhoitaja.

Mutta luuletko hänen pitävän lukua meistä, jos ilmoitamme itsemme hänelle? Audotja. Aivan varmaan! Andrei. Mutta mitenkä saamme hänet uskomaan itseämme? Audotja. Siihenkin on minulla keino. Lähtiessään Kaukaasiaan antoi isäsi minulle muistoksi pienen hopearistin, johon hänen nimensä »Nikolai Kosmin» oli piirretty.

"Neljä harmaata eikä yhtään valkoista." "Kolme, Nikolai Jeremeitsh." "

Siinä oli veljekset Endre ja Nikolai Egeland, joilla oli suurin talonpoikaiskauppa kaupungissa, Sivert Jespersen, joka muutaman vuoden kuluessa oli ansainnut suuren omaisuuden sillikaupalla, ja vielä neljä, viisi etevimmistä Haugelaisista käsityöläisiä ja kauppamiehiä.

Neuvottelu loppui siihen päätökseen, että Konstantinopoli oli yleisen europpalaisen sodan aikana äkkiylläköllä meren puolelta vallattava. Kokouksen pöytäkirja esitettiin tsaarille vahvistettavaksi. Nikolai II kirjoitti siihen: "Minä hyväksyn neuvottelun päätöksen täydessä laajuudessaan." Ulkopolitiikka 1906-1914. I. Läheinen Itä.

Pitkäaikainen ulkoasiainministeri ruhtinas Aleksanteri Gortshakov, 1856-1882, jonka turhamaisuutta ja puheliaisuutta ikä arveluttavalla tavalla oli lisännyt, sai 84-vuotiaana 3 p. huhtik. 1882 kunniakkaan eronsa. Aleksanteri III otti ulkopolitiikan johdon omaan käteensä. Osoitustensa toimeenpanijaksi hän valitsi Gortshakovin apulaisen, Nikolai v.

Suomenkielen professorinvirka oli perustettu yliopistoon v. 1850. Melkein kuin kohtalon ivaa on, että samana vuonna kiellettiin venäläisen esivallan toimesta painattamasta suomenkielellä muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta. Niin suuri oli taantumuksen valta meillä keisari Nikolai I:sen viimeisinä hallitusvuosina.

"Ja tuolla sitten kartanossa puoli seitsemättä, Nikolai Jeremeitsh, puoleen seitsemättähän siellä jyvät pannaan." "Puoli seitsemättä, johan se on sanottu." "Tuohon käteen sitten Nikolai Jeremeitsh." Kauppias lyödä läimäytti taaralla olevat sormensa voudin kämmeneen. "Niin, minä sitten lähden Jumalan nimeen!" Hän nousi.

"Millaista on tie?" "Hyvää on tie Nikolai Jeremeitsh. Likaista on vähäsen." Talonpoika puhui hiljaa ja verkalleen. "Mitenkäs muija jaksaa?" "Mikäpäs hänen on jaksaessa?" Talonpoika huokasi ja astui askeleen. Nikolai Jeremeitsh pisti kynän korvansa taakse ja niisti nenäänsä. "Mille asialle tulit?" kyseli hän edelleen, pistäen kirjavan nenäliinan taskuunsa.