United States or Chad ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mies nuori, vakaa muodoltaan, sen avaa, luo kenraalin käy, kohti sairaslavaa, ja Döbeln vieraallensa virkkaa näin: »On, tohtor', usko moni turha kaava, ja vapaauskojiin mä kuulun kai, mut luotan lääkäriin, tää otsan haava ja ystävä Bjerkén sen aikaan sai. Siks olen niellyt nesteet, juomat juonut, kuin lapsi kuuliaisna maannut, suonut tuon patterinne pöytää koristaa.
Ei, armollinen herra Tohtor', lapsi kulda, Ei Herran tähden veist' mun vanhaan ihooni! Nöyrä palveljanne! Emma täti. Emma täti, taaton sisko,
Hyvä olisi, jos Tekin kehoittaisitte Wiipurin Seuraa antamaan enemmin rahaa sekä meille, että muille matkoille pyrkijöille, sillä siitä olisi monin kertainen hyvä, matkaelijoista tulisi hyviä Suomalaisia j.n.e. Kirjoittakaat kohta, sitä pyytää nörimmästi D. E. D. Europaeus. Helsingissä 14 Toukokuussa 1847. Lönnrotille. Korkeasti kunnioitettava Herra Tohtor!
Vironmaalle on myös mieli lähteä', jos asiat myöten antaavat, ja jos aikaa yltää. Tohtor Castrén soisi minun ensi keväinä lähteväni aina Kiinaan asti, mutta ainoastansa, jos saan hyvät ehdot: vapauden sekä aj'an että tilan suhteen, kyllältä varoja, ja jos muuten asiat eivät estä', niin kyllä sitte lähtisin.
Tohtor Lönnrotilta sain jäl'estäpäin tietää, ettei hän viipynytkään Wepsäläisien, vaan Tschuudilaisien luona. Takatulossa Petrosavodskista matkustin pitkin Aunuksen maantietä Prääshaan asti, jossa poikkesin oikealle kädelle ja tulin Tulomajärvelle. Weskelyksen paikoilta lähdettyäni sain aivan vähän runoja, paitsi kahdelta Suomalaiselta Petrosavodskissa.
Jos tahdot kirjoittaa tutkijakunnalle kirjoitustavastasi, niin olkoon sanottu, että se on varsinkin Tohtor Castrén, joka yhtämukaisuutta vaatii, ja esti, ettei sanakirjaa jo sillänsä ilman minun katsomattani ruvettu painamaan, niinkuin varsinkin Oksanen ja Elmgren jo toissa keväinä tahtoivat.
Täällä tulin Suomussalmen Kappalaisen tyköön ja sain taas rahakirjauksen Tohtor Lönnrotilta. Täältä läksin pohjaisitään päin matkalle, ja tulin taas Wenäen puolelle, ensisti Wuonisen kylään. Wenehjärven kylässä, 10 virstan päässä siitä, en käynyt luottaen Tohtor Lönnrotin siellä käydessään jo tarkoin ottaneen kaikki runot, joita siellä mahtoi olla.
Ei, tohtor', ei, te tietkää annos antaa, mi nyt mun nostaa, vaikka tuskan kantaa saan huomenna ma kymmenkertaisen!»
Kun vanhus sairastui, ja tohtor' niinkuin kaarne Ajokseen tahtoi iskeä, niin sairas pani top: «Nej, nej, min nådiga herr Doktor, sota barne', For Guds skull inga knifvar på min gamla kropp!» Vanhuuden vaivoista hän nukkui rauhaan Herran.
Tultuani Derevännoin kylään 22 virstaa Petrosavodskista etelään päin, sanoi stantsian isäntä Tohtor Lönnrotin jo käyneen Wepsäläisien luona, ja viipyneen siellä kaksi kuukautta, jonka tähden minusta näytti turhalta, enään käydä siellä, senkin vuoksi, kuin jo rahat ja passin aika rupesivat vähenemään.