United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muualla elettiin verrattain valoisemmissa oloissa yleensä ja paljoa vapaammissa paino-oloissa erittäin. Sentähden tervehti häntä meillä se yleisö, joka kykeni vastaanottamaan uusia vaikutuksia, innostuksella, jota ei ole tullut kenenkään muun osaksi. Tuossa tuokiossa opimme me norjankieltä lukemaan. Ostin hänen runonsa ja aloin niitä tavailla.
Kevään aavistus se ohiliitävänä Vellamon neidon karkelona vilahteli peilikirkkaalla vedenpinnalla. Ken osaisi tavailla näitä piirtoja, ken kykenisi lukemaan näitä välkkyviä, hopeanhohtavia, äänettömiä sanoja! Paul oli haaveksija, joka aina näki esineiden pintaa syvemmälle. Hänestä tuntui, että hän oli lähellä luonnon sydäntä. Hän ymmärsi sen hiljaista kieltä.
Niin oli kirkkoherra sanonut, että kaikki vain, niin nuoret kun vanhatkin." "Jokohan niin olisi." "No niin se on ... ja ala nyt tavailla, vaan osaatko sinä koko sanalta lukea?" "Kyllä minä osaan, vaan en minä sinun edessäs lukemaan rupea ... sinä kun olet yhtä huono kuin minäkin." "Minäkö? Parein minä sinua olen," väitti Erkki.
Se karkottaa hetkeksi näläntunteen ja minä saatan jälleen sytyttää paperossin. Kun olen väsyksiin asti kävellyt, istahdan rautalevylle ja nojaan kyynärpääni pöytään. Sen reunaan on jollakin terävällä kärellä kaiverrettu muutamia sanoja, joita alan hajamielisesti tavailla. "Fedor Anarchistof, tipograf, pabjeshashnyj soldat, ijuli 1915."
"Se on minun nimeni." Naapurinpoika ei tahtonut uskoa. Abrahami haki silloin isänsä siihen ja tämä alkoi tavailla: A-b-r-a-h-a-m L-i-n-c-o-l-n. Oikein, se oli hänen nimensä, kirjoitettuna suurilla kirjaimilla.
Hänen kasvonsa olivat rypyissä ja harvat suortuvat lumivalkeita, mutta se vaan antoi hyväntahtoisen vivahduksen hänen muodolleen, joka nuoruudessa kentiesi ansaitsi kollomaisuuden nimitystä; sillä Dirksen'in elämä oli kulunut Etelä-Afrikan erämaissa, hänen oppinsa oli rajoitettu pieneen luvunlaskun taitoon, jota hänen virkansa kysyi, sekä lukukykyyn niin paljon, että taisi sunnuntaisin tavailla läpi yhden luvun Raamatusta, ja niinmuodoin oli sekin henkinen äly, joka hänessä alkuansa oli, heitetty nukkumaan.
"Huomenna on Syrjälässä kinkerit... Alapas tavailla katkismustasi... Tuossa..." ja Erkki nakkasi punakantisen katkismuksen Tuomaan puolelle pöytää. "Tavaile sinä. Sinulla nuo lienevät luvut unehtuneet, kun et koko pitkänä vuotena ole kirjan sisään katsonut." "Jottako sinä olet katsonut?" "Jospa en olisi katsonutkaan, niin ei siellä minua lueteta," puollusti Tuomas. "Elä sano.