United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
No en olisi tuotakaan tiennyt, jos olisin eilen kuollut! ihmetteli talonemäntä. Vai hän se naipi! Joo, vakuutti suutarinemäntä. No, olkaapas vaiti ollakaan jatkoi talonemäntä hänenhän hoetaan olevan yhtä rikkaan kuin konsuli Parkkisenkin! Kyllä kai hän onkin, arveli piika. Toki rouva on toimessaan? kysyi suutarinemäntä. No muutakos? vastasi piika. Hän nyt häärää kuin huttu härkimessä.
Meillä oli suutarinemäntä ja talonemäntä vieraina.
HUOTARI. Ja Pietola kätteli minua jalallaan, ja se oli hevosenjalka. PIETOLA. Tuossa nyt lämmin käteni. TURKKA. Jos tarvitsee, niin puhun puolestasi leskelle. HUOTARI. Leskelle? TURKKA. Tunnetaan Köyhänlesken nimellä. Entinen talonemäntä. Velkamies hänet häätänyt taloltaan. Viekkaudella ja vääryydellä kivuolloisen ihmisen. HUOTARI. Ja kivulloinenkin raukka!
Meillä on häät silloin, niin ei kuulemma passaa. Kuka sieltä naidaan? kysyi talonemäntä. Lotta röökynä, vastasi piika. No, kuka se on naimamies? Ettekö tiedä sitä? puuttui suutarinemäntä puheeseen. Ursin komesrooti tahi patruuni eli miksi ne häntä nimittävät. Patruuniksi häntä karahteerataan, virkkoi piika. Vai hän se on naimamies!
Niin, minä saan viedä siis tämän mytyn takaisin ja sanoa ettei tämä kelvannut? Sano niin että se tuli ennen aikaansa kuin Kokki-Matin laskiainen! lausui talonemäntä ja rupesi sukkeluudelleen nauraa höklöttämään katsoa tiirottaissaan vuoroon suutarinemäntään, vuoroon äitiini. Ethän vain sano ettei se kelvannut!
Sitte poikasi hän kantapäällään kaulalle, kunnes lintu tukehtui. Koko ajan seisoi hän ja katseli voittoisasti ympärilleen kuin Apollo Pyton-käärmettä tallatessaan. Eipä hänen riemunsa kauan kestänyt, sillä kuuro talonemäntä juoksi raivoissaan ulos. "Kylläpä tänne nyt olemme saaneet kelpo väkeä!
Siinä on nisua ja mitä hänessä lie kaikkia, lausui hän tarjotessaan pientä myttyä. Kyllä nyt on rouva hiljastunut huudosta! virkkoi talonemäntä. Lausu rouvalle paljon kiitoksia hyväntahtoisuudestaan ja sano terveisiä, että pienempi poikani ei tarvitse enään kenenkään apua! lausui äitini. Hän on jo poissa näiltä mailta! No, siinä se nyt on! virkkoi sukkelakielinen piika.
Siellä on semmoinen puuha ja touhu, että aivan minä olen katketa siihen. Eikö siellä ole muita piikoja on kai? kysyi suutarinemäntä. Onhan niitä kyllä, vaan mihin niistä on! Minun niskoillanihan ne on kaikki tehtävät. Tuota, tuota, tuokkuraista onkoon se Ursinin patruuni hyvä miehekseen? kysyi talonemäntä. Vieläkö mitä! vastasi piika.
Elukansonta valui usein oven edessä monen tuuman paksuisena, ja monesti piti emäsika poikineen atriata pöydän alla samaan aikaan kuin talon väki istui pöydän ääressä syömässä, ja tätä piti talonemäntä suurena kunniana.
Syötyänsä kiitteli ja syleili herrasväki Hannaa, niinkun hän olisi ollut talonemäntä. Ja emäntä Hanna oli ei nimeltä vaan näöltä ja teolta. Puhtaassa piika-asussansa esiintyi hän kuin ruhtinatar kaikkein muiden rinnalla. Niinä kolmena vuotena, kun hän oli Savolassa emäntäpiikana, muuttui talo melkeen tuntemattomaksi puhtaudessa ja järjestyksessä.