United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se on nyt taivaassa ja rukoilee Jumalan istuimen luona murhaajansa edestä. Knuutti ei muutoin ollut paha, ja hän kohteli minua lapsuudessani aina hellästi. Hän katuu nyt niin katkerasti syntiänsä. Ah, antakaa hänelle anteeksi! Tämä on ensimäinen rukoukseni sen jälkeen, kun te soitte minun sanoa teitä isäkseni."
Jos ei minun tarvitsisi mennä sen nuoren eksyneen harhaoppisen naisen tykö, saattaakseni häntä hyvällä katumaan syntiänsä, niin olisin itse läsnä ja riemustuttaisin silmiäni pahantekiän tuskilla: mutta minun täytyy mennä Marian luoksi; hän on niin nuori ja kaunis, ja se olisi suuri vahinko, jos hänen pitäisi . Hyvästi! Taivas siunatkoon sinua, oma hyvä Petterini!
Alussa hän kuitenkin tahtoi löytää Katjushan ja lapsen, mutta sittemmin, juuri sentähden, että hänen teki sydämmensä syvimmässä liiaksi kipeätä ja häntä liiaksi hävetti ajatella tätä, ei hän tehnyt tarpeellisia voimainponnistuksia asiaan ryhtyäksensä, vaan herkesi syntiänsä ajattelemasta ja unohti sen vieläkin enemmän.
Hänkö sinut lähetti? Ei, mutta minä tahdon pyytää hänelle rauhaa. Rauhaa ei kukaan ihminen voi antaa, sitä täytyy hänen pyytää Jumalalta, kun sitä ennen katuu syntiänsä ja kääntyy. Sitä minä en tarkoita, vastasi Kari jäykästi. Hänellä olisi rauha Jumalan kanssa, jos hän saisi olla rauhassa sinulta ja sinun apumiehiltäsi.
Jos sä kirkon käytävillä Huomaat koiran, koukkuleuvan, Huimahuta hiiden lailla, Ett' on jalkaa, silmää vailla! Jos muija kirkos nukahtaa, Ei muista syntiänsä, Kun pappi parves kukahtaa: "Kukkelikuu!" äänellänsä, Sä haavin vartta oikaise Ja muijaa otsaan lohmaise! Riennä aika! Riennä aika, kylvä kukkia Elon maille, immen poimia! Niistä kulmillensa seppeleen Laittaa hän, niin soman, tuoksuisen.
"Jos kohtakin niin lienee, mutta minä en anna kuittia maksutta", väitti vaan Markku peruksettomasti, huolimatta siitä jos kuinkakin ankaroita vastalauseita olisi tehty hänen ahneuden syntiänsä vastaan. "En minä rupea hänen kanssaan ottelemaan. Minä maksan Martin puolesta hänelle vaatimansa summan, kuusikymmentä markkaa, koska ne näkyvät hänelle niin hyvää tekevän.
Hän katui syvästi että hän oli jättänyt melkeen kaiken omaisuutensa kiittämättömälle ja pahan tapaiselle pojallensa, vaan ei hän syntiänsä katunut. Ei hän koskaan tullut ajattelemaan sitä että se taitaisi olla rangaistus syntiensä tähden. Harvoin tai ei koskaan kävi hän kirkossa.
Vanha pappi, joka omassa elämässänsä ei ollut tuntenut autuaaksi-tekeväisen uskon voimaa, ja joka ainoastansa taisi saarnata palkinnosta ja rangaistuksesta, ja kirkonkiroukseen panna syntisen, ja hänen kuinka hyvänsä sitoa ja päästää ei hän voinut löytää avainta lunastuksen salaisuuteen ja autuuteen, eli ymmärtää ja selittää niitä näillä raamatun sanoilla: "Jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luontokappale; sillä vanhat ovat kadonneet, katso, kaikki ovat uudeksi tulleet;" ja uuden-syntymisen perustuskiviä ihmisessä näillä sanoilla: "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti mailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovinto-saarnan säännyt."