United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten oli hän siistinyt oman pukunsa, viivähtänyt hetken aikaa peilin edessä ja katsellut siinä kasvojaan ja vartaloaan. Pitkään aikaan ei hän ollut sitä tehnyt. Siitä oli kauan, kun hänellä siitä oli ollut mitään hauskuutta. Ja hiukan uteliaasti hän nyt silmäili vähän vaaleata muotoaan ja solakkaa, vielä neitseellisen jäntevää vartaloaan.
Hänellä oli, mitä hän tarvitsi, ja pian hän oli siistinyt asunnon ja ympäristön sekä ottanut piilopaikoista esille niihin kätketyt kapineet. Hän oli jo kuin kotonaan ainakin. Häntä halutti nyt mennä entiselle paikalle tunturin huipulle, josta oli ennen seutua katsellut. Siellä hän istui kauan. Sitten hän meni katselemaan, miten majavat elivät.
Julien, joka oli siistinyt itsensä ja käyttäytyi ryhdikkäästi, näytti jälleen komealta kuin ennen, mutta hänen pitkä partansa teki hänet kaikesta huolimatta alhaisen näköiseksi. Hän tarkasti valjaat, vaunut ja palvelijansa, ja oli niihin tyytyväinen, sillä tärkeätä oli hänestä vain äsken uudelleen maalattu vaakuna.
Aina oli jo edellisellä viikolla siistinyt ja järjestänyt kammarinsa niin sieväksi, ettei sitä vielä koskaan oltu niin sievänä nähty. Muun muassa hän oli saanut uudet valkoiset uutimet ikkunaan ja sitten sattui vielä semmoinenkin onni, että hänen kellertävä ruusunsa juuri siihen aikaan oli täydessä kukassa. Sen hän asetti pöydälle, sohvan eteen. Sillä sohvassa he tietysti enimmiten istuisivat.
Hän oli siistinyt kotinsa miten parhaiten osasi, koristanut mustuneita seiniä tuoreilla pajunoksilla ja peittänyt vuoteensa puhtosella liinalla. Hän aikoi, sanoi hän syksystä vuokrata yhden huoneen lisäksi, jos tarvittaisiin.
Häntä oli pidetty viime vuodesta saakka kunnan vaivaisena. Kun he palasivat viljelyksiä katsomasta, oli Liisa siistinyt tuvan ja ripotellut katajia permannolle. Itse hän vielä nosteli viimeiset leivät uunista. Se pieni sinisilmä poika, joka oli ollut pihalla, oli nyt sisällä. Se oli heidän lapsensa. Sillä oli Juhon lempeät kasvot.
Ei tiedä, vaikka hän armahtaisi. RISTO. Se olisi mainio asia. Silloin saisin olla pojasta ihan huoletonna. LEENA-KAISA. Niinpä minä menen. RISTO. Tehkää se. Minä tulen jäljessä niin pian kuin olen vähän siistinyt itseäni. LEENA-KAISA.
Tohtorintalossa oli sekä emännällä että Elinalla ollut kiirettä varhaisesta aamusta asti. Tuntuu siltä kuin sinä jo aikoisit lähteä ja jättää meidät, sanoi tohtorinna kesken leipomisen Elinalle. Niin sinä olet siistinyt ja valmistellut. Ei vielä lähdön varalle, vaan suuren juhlan kunniaksi. Elina hieroi taikinaa minkä jaksoi. Vielä on kesä jäähyväisiä varten. Ei rouva hätäile!
Se on vain oleilemista, hiljaista valmistumista kahteen, välistä kolmeenkin rauhalliseen lepopäivään. Isäntä on aamupäivällä käväissyt kauppiaasta noutamassa vähäiset joulutarpeensa, tuonut kahvia, sokeria ja nisujauhoja, ehkä myöskin viinapullon. Emäntä on tehnyt vehnätaikinan, piika siistinyt huoneet ja miniä silitellyt väen puhtaita vaatteita.
Jaakko kantoi jo edeltäpäin sinne ne vähäiset talouden kapineet, mitä heillä oli, ja laittoi ne järjestykseen. Hän oli välitöillään tehnyt pienen, sievän hyllyn ja asettanut sen takka-seinälle. Siihen asetti Jaakko kupit järjestykseen ja pienen, sievän kauhan, jonka hän myös oli tehnyt. Muutoin oli hän pesnyt ja siistinyt huoneet.