United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän asettui sitten Mabelin läheisyyteen, pyssynhana vireellä ja milloin hyvään valmisna ampumaan. Nuolenkärki ja Chingachgook ryömivät pensaikkoon ja makasivat väijyksissä kuin käärmeet, aseet valmiina tehtäväänsä toimittamaan. Cap otti molemmat pistoolit vyöltään, mutta näytti olevan kahdella päällä siitä, mitä hänen oli tekeminen. Opas ei liikahtanut paikaltaan.
Ja uunin suu ja tulipesäkin oli heistä aivan kuin joku luola. Vaistomaisesti ilmoitti Otto: Ja miten iso uuni...! Sinne sopisi vaikka sisään. Ja hän päättikin koettaa. Oitis hän konttasi uuniin. Ahdasta siellä oli, mutta mahtui toki. Sopiiko sinne? tiedusti Juntus. Sopii, vahvisti Otto nokisesta uunista ja hänen sieltä palattuaan ryömivät sinne yksitellen toisetkin.
"Mutta nyt, ei ole paljon enämpi kun pari kuukautta sitte, saapui tämä iso ryöväri Snorikoff tänne, ryöväsi kotomme kontumme ja nyt ei meillä ole muuta elinkeinoa kuin mitä saamme metsästä ja järvestä. Joku kateellinen kyläläinen on saanut matkaan kaiken tämän. Nämä raukat ovat sellaisia aasia että ne ryömivät kaikkien rosvoin edessä.
Itse katajapehkotkin ryömivät melkein pitkin maata, ikäänkuin pellon aidan raosta katsellakseen muonamiehen siellä kasvavia, vehreytensä kadottaneita perunan varsia, tahi noita toisella puolen olevia talon puolikypsiä, nyt ruskean harmaita, pieniä rukiin tähkiä, jotka pienuuttansa häveten näkyivät koettavan piiloittautua toistensa taakse.
Turkkilaiset, paetessaan kaupungista, veivät parhaat tavarat mukanaan; jotensakin kiiru lähtö taisi sentään Turkin pojilla olla, koska jättivät 30:neen tuhanteen mieheen sairaita ja haavoitettuja sinne tänne ympäri kaupunkia, jotka suurimmassa kurjuudessa ryömivät pitkin katuja, siksi kunnes meikäläiset korjasivat heitä parempaan korjuun ja hoitivat sekä antoivat lääkkeitä ja lohdutusta.
Se oli paholainen! hän kasvoi kasvamistaan ja rumeni rumenemistaan; hänellä oli pitkät käsivarret, jotka ryömivät ja venyivät lattiaa pitkin aina likemmäksi ja likemmäksi kurottaen kiinni hänen jalkoihinsa; huoneessa kolisi ja jymisi juuri kuin kirstun kantta olisi kiinni naulattu... "Pakene pois sinä paha henki!" huusi pappi kuoleman tuskassa, "tämä mies on antanut itsensä Jumalan haltuun!"
Onpa iäti vihanta havumetsäkin, jonka rannimmaiset, mäntyiset ja kallioon kiintyneet jäsenet, kuni armoa anoen, ryömivät pitkin maata, uskaltamatta latvaansa taivaalle nostaa, jo kääriintynyt tavallista tummempaan talviverhoonsa. Murheellisina huojuvat honkien latvat, ja valittavalta, sydäntä särkevältä kuuluu tuolla lahdella liitelevän, myöhästyneen kalahaaskan särmikäs kirkuna.
"Hyvin minun, vaan huonosti niiden, joiden kanssa minulla oli osaa!... Aina myöhään! ... aina toinen toisensa kölivedessä ihan niinkuin sillit! se on aa-vuonolaisen tapa... Ne ryömivät ja matelevat laiskoina kuin konnat, kun vaan kukaan ei ole heitä käskemässä." "Oletko menettänyt paljonkin heidän tähtensä, Rejer?" "Joutavia, olen kuitenkin hyötynyt pari, kolme tuhatta!"
Rosvot ryömivät tyhjiin leileihin kullakin aseita mukanansa, ja päällikkö sulki ne sitten jättäen vain aukon hengittämistä varten. Leilien päälle hän pirskoitteli vielä hiukan öljyä, jottei kukaan voinut aavistaa niissä muuta olevankaan. Pukeuduttuaan öljykauppiaaksi hän läksi muulineen kuormineen kaupunkiin ja saapui illan suussa Kasimin talolle.
Soveltuuko se miehille, jotka kuuluvat maailman mahtavimpaan kansaan, että he ryömivät hiljaa vatsallaan, hyökätäkseen pahaa aavistamattoman naapurin kimppuun, kun kafferilainenkin pitää velvollisuutenaan edeltäkäsin ilmoittaa sodasta, sanoen: 'Olkaa valmiina, sinä päivänä minä tulen taistelemaan teitä vastaan'. Onko Englannin valta niin murtunut ja meidän rotumme niin heikontunut ettemme enää uskalla julistaa sotaa, vaan meidän täytyy hiipiä hiljaa pimeässä surmaamaan, aivan kuin masennettu kansa, jolla ei ole muuta neuvoa?