United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yksi asia on minusta kuitenkin vähän merkillinen, sen tunnustan, ja se on se, että hän huomaa kaikki mitä sanon en ole koskaan nähnyt toista niin tarkkaa! Esimerkiksi, kun eräänä ehtoona tulin sanoneeksi, että käyn paaston aikana aamu-rukouksissa, niin voitko uskoa? tuli hän myös sinne ja seurasi minua sitte kotia.
Tosin oli joitakin siihen määrään paatuneita ihmisiä, jotka vaan pilkan vuoksi menivät ja tunnustivat syntinsä sekä ottivat synnin päästön. Kaurismaan Aappo, joka opetti, että Pyhän Hengen saanut kristitty näkee kohta kuka on tosi katuvainen ja kuka elävä kristitty, joutui tässä ensin pulaan, mutta pian hän siitäki pelastui.
"No, miten minä nyt teen, menenkö vai enkö mene?" "Mene, mene veikkoseni", sanoi Jim. "Sepä on varsin hupaista. Minä seuraan kanssasi. Meillä on nyt paaston aika kiitos taivaalle siitä! Siis ei siellä ole tanssia, ainoastaan tyyni ilta-huvi, sillä ymmärräthän me kadumme nyt syntiämme ja valmistaumme alkamaan uudestaan pääsiäisen jälkeen.
"Minä olen unennäkijä." "Sinäkö?" "Minä. Ettekös sitä ole tienneet?" Harlow huokasi. "No niin. Kävin tässä tuonoin, juuri Pietarin paaston alla, pitkälleni jälkeen puolisen ja nukuin. Siinä sitten on tulevinaan huoneesen musta varsa, ja sekös hyppimään ja hampaitaan irvistelemään. Niin oli musta kuin korppi." Harlow vaikeni. "No?" virkkoi äitini.
Lankokin aika-iso englantilainen koira, jonka Matti viimeisellä meriretkellään penikkana oli tuonut kotiinsa makasi semmoisina päivinä veneessä rannalla ja tiesi, että tämä päivä oli hänelle paaston päivä. Syyskuu oli loppuun kulumaisillaan. Päivä oli yöksi muuttumaisillaan.
Saksanmaalla joet olivat niin paksussa jäässä, että katolilaiset muutamilla paikkakunnilla saivat luvan syödä lihaa paaston aikana, kun ei kalaa ollut saatavissa mistään hinnasta. Moni paleltui kuoliaaksi; Suomen kirkonkirjat mainitsevat, että sudet hyökkäsivät ihmisten kimppuun kotona heidän huoneissaan. Portugalissa ja Espanjassa kuoli kolmas osa karjaa rehun puutteesen.
Tuommoinen lysti pappi, jolla hyvä ruoka on enemmän mielessä kuin hyvät tavat joka Laskiaisena juoda kulauttaa poskeensa hyvän kannullisen, että paremmin kestäisi sitten seuraavan paaston vaivat jolla on hauska in principio ja joka on kaikkein kaupungin kauneimpien vaimojen rippi-isä?" "Harhatiellä olet taaskin, seppä.
Monen seurakuntalaisen silmä ei liene ollut kuiva; niin liikuttava oli se hetki. Sitten muistutti kirkkoherra lapsia, kuinka elävä Jumala oli kuullut heidän lupauksensa, ja rukoili vielä Jumalalta voimaa lapsille, vahvana vastustamaan vihollisiansa; sen jälkeen laskeusivat lapset polvillensa alttarin ympärille ja kirkkoherra piti heille rippisaarnan ja julisti katuvaisille synnin päästön.
Lihaa sitä vastaan oli Vuorelaisilla aina yltäkyllin, ja järvestä oli myös runsaasti kalaa saatavana paaston ajaksi, jonka sääntöjä he eivät kuitenkaan olleet kovin tarkat pitämään. Soissa oli tarjona yhtä lajia hienoja heiniä, jotka tosin eivät olleet hyviä; mutta Skotlannin ratsut, samoin kuin ratsumiehet, eivät olleet siihen aikaan kovin herkkuihin tottuneet.
»Vaikkapa vuorokaudenkin, kuninkaallinen majesteetti», vastasi Durward, »muuten en olisi oikea Skotlannin poika.» »Vaan enpä minä, vaikka saisin toisen kuningaskunnan lisäksi, tahtoisi sitten olla se piirakka, jonka kimppuun sinä kävisit semmoisen paaston perästä», nauroi kuningas. »Mutta nyt ei olekaan puhe sinun päivällisestäsi, vaan omastani.