United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mitäs teillä olisi tarvis?" kysyi hän minulta, äkisti nostaen päänsä ylös, niinkuin hevonen, kun sitä äkki arvaamatta tahtoo ottaa turvasta kiinni. "Asuuko täällä vouti ... tahi..." "Tää on hovin pääkonttori", keskeytti hän minut. "Minä olen tässä vahtimestarina... Ettekös te nähneet ulkona kirjoitusta kilvessä? Sitävartenhan siinä on kilpikin." "Missähän minä saisin kuivata itseäni vähän?
Hollaa, herra d'Artagnan! sanoi hän; ettekös se ole te, jonka näen siellä kaukana? D'Artagnan loi silmänsä puhuttelijaan päin ja huudahti ilosta. Puhuttelija oli hänen aaveensa, tuo tuntematon mies, jonka hän oli kohdannut Meung'issä, Fossoyeurs'in ja Arras'in kadulla. D'Artagnan veti miekkansa tupesta ja syöksähti ovelle.
"Ettekös te luvannut, ettette hiuskarvaakaan menettäisi ainoankaan selästä", arveli siihen Miranda miettiväisenä, mutta voitonilolla. "Antaisitteko te sitten pedon tappaa minut vain sen vuoksi, että pitäisin lupaukseni?" hän vastasi ja leikillisyys alkoi selvittää hänen hämmennystään. "Enkä tiedä, miksikäs ei", mutisi Miranda. "Ja oli miten hyvänsä, teidän täytyy nyt tulla ruuditta toimeen.
Ettehän vaan liene täällä kinailleet taaskin? ANNA LIISA. Kuinkas sitten! Jumalan onni, että tulitte kotiin, isä. Ei tiedä, mitä täällä muuten olisi tapahtunutkaan. RIIKKA. Ettäkö yritti jo tappelu tulla? ANNA LIISA. Ei paljonkaan puuttunut. Minä täällä jo olin pahemmassa kuin pulassa heidän kanssaan. Niin, ettekös ole nyt vähän hämillänne molemmat koko jutusta? KORTESUO. Vai tappelua hieroitte?
Ettekös te ole äänivaltainen Krasnoperskin piirikunnasta? kysyi syyttäjä aivan kuin muistellen mitä hän oli ennen kuullut Nehljudofista, joka nyt esitti niin kummallisen tuumansa. Suokaa anteeksi, en luule että tämä olisi missään yhteydessä pyyntöni kanssa, vastasi Nehljudof kiihkeästi ja vihaisesti.
Hän tempasi minua käsipuolesta ja melkein kiljui: Vai niin! Vai niin! Niin, kyllä minä nyt tunnen teidätkin, te olitte kanssa siellä! Ettekös tekin nostanut ... minä tapan teidät ja kaikki ne ihmiset...! Mutta kun minä vakuutin, etten häneen silloin koskenutkaan, koki hän rauhoittua. Mutta oma syynihän se oli ... itsehän sinne menin, onhan se ennenkin tapah ... vaan nostiko ne minua?
"Ei meillä ole ketään; ettekös te tahtoisi ruveta siksi herr suoveri?" kysyi Lauri. Kaikki nauroivat nyt Laurille, että kutsui sen nuoren herran suoveriksi. Edvardi naurahti siitä myös, ja ilmoitti itse nimensä, sanoen: "Nimeni on Edvardi Tulinen!" "Onko teistä kukaan, joka taitaa puhaltaa ilmoitus-merkkiä?" kysyi valittu päämies. Ukko Raskinen astui nyt esiin kopeana torvinensa.
Mitä muuten tulee poikaan, tapasin minä hänen metsässä kaukana tuolla. Minä kysyin häneltä: Mitäs näin yksinä teet metsässä? Isääni vastassa; hän tulee tätä tietä. Ettekös ole nähneet häntä? Minkämoinen isäs on sitte? Iso ja hyvin väkevä. En ole nähnyt häntä. Mutta tule kanssani kotias, lapsi parka! En minä; isän kanssa minä tulen.
MARTTA. Nais-rukka täss' on hämillänsä aivan, Ei vanhaa poikaa voi hän parantaa. MEFISTOFELES. Ah, nähkööt teidän kaltaisenne vaivan Ja näyttäkööt vaan tietä parempaa! MARTTA. Vai ette viel' oo ketään armastellut? Ja eikö sydän teissä leimahdellut? MEFISTOFELES. Niin lausutaan: oma pirtti, oma impi On kultaa, helmilöitä kallihimpi. MARTTA. Ei ... ettekös oo mitään kaivanneet?
"Ettekös tiedä, että Hikliini on Ketolasta saada nätin summan: kaksisataa viisikolmatta markkaa?" "Tiedänpä kyllä, mutta mitä se tähän kuuluisi?" "Kuulunpa niinkin. Semmoinen raha on tänä aikana vähän lujassa, ja jos ei Ketolan emäntä Hikliiniä ottaisi, panisi Hikliini heti velkakirjan kuvernööriin ja sillä tavoin häviäisi koko Ketolan talo, ei se niin erittäin rikas ole", selitti Tuomas.