United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän tähtäsi Hannaa silmiin, mutta Hannan kasvojen ilme ei muuttunut vähääkään. "Onhan siellä tämänkin kylän poikia tukkimetsissä", sanoi Hanna, mutta meni kiireesti keittiöön ja alkoi toimittaa tulta hellaan. Nuori mies näytti tahallaan viivyttelevän pääasiaa. Hän kertoi olevansa työnjohtaja, jolla oli asioita kaupunkiin asti, ja sen vuoksi hän oli ostanut poron, jotta taival nopeammin katkeisi...
Koetti yhä uskotella itseään, ettei Santra itkenyt *sitä*. Mutta siitä huolimatta näytti se kuitenkin yhä mahdollisemmalta. Sydämessään itse oudosti vapisten koetti hän keksiä mitä mahdottomimpia huvituskeinoja, välttäen ottaa ensinkään puheeksi pääasiaa. Santra kyllä lakkasi itkemästä, mutta oli muuten hyvin omituinen ... ehkä hiukan salaperäinen ja jäykkä.
Olisipas ollut Jonas Aatamin housuissa! Aatami livisti pakoon, kun kuuli Jumalan äänen paratiisissa. Mutta jos sieltä vesakosta olisi hänen huutoonsa vastattu "halloo!" Jonaksen äänellä, olisi asia voinut saada ihan toisen käänteen. Itse pääasiaa kielletyn hedelmän ottamista sitä Jonas ei suinkaan olisi noin vaan tunnustanut.
He saivat kymmenen minuutin ajan kuulla myrkyllisintä ivaa, joka hiuskarvan läheltä hipaisi itse pääasiaa. He olivat täydellisesti vallassani ja tunsivat sen, olivat hämmennyksissään, mutta eivät osanneet arvostella, kuinka paljon tiesin heidän hankkeistaan. Lisäksi heitä alkoi peloittaa Nubar Pashan poissaolo. »Samassa te jo saavuittekin, hyvät herrat!
DOGI. Kun tuumitaan, se mahdollist' on kyllä. Niin ei mua petä harhalaskut, ett'en Pääasiaa ma pelvoll' uskois todeks. Hoi, hoilaa, hoilaa! PALVELIJA. Airut laivastosta! DOGI. Mik' asiasi? MERIMIES. Turkkilaisten aikeet On Rhodos-saareen; signor Angelo Sen ilmoittaa mun käski neuvostolle. DOGI. Mit' arvelette tästä muutoksesta?
»Ei, en saanut sanotuksi pääasiaa», ajatteli Nehljudof kulkiessaan ihmisjoukon mukana pois. »En sanonut hänelle meneväni naimisiin hänen kanssaan. En sanonut, mutta sanon kuin sanonkin», ajatteli hän. Ovissa seisovat vartijat taaskin kahteen kertaan laskivat poiskulkevien käymävieraiden lukua, ettei kukaan syrjäinen olisi päässyt ulos tai jäänyt linnaan.
Hän ei laajemmin perustellut juteltavaansa; hän puhui kuin aivan tunnetuista seikoista, tai tavallisista, jokapäiväisistä tapahtumista. Välisti hän näkyi ikäänkuin johdonmukaisesti salaavan itse pääasiaa.