United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minun veljeni nukkui raskaasti niin raskaasti, että kun hän aamulla heräsi siitä, että puhuttiin kovaa huoneessa, hän hypähti istualleen eikä ensinkään tietänyt missä hän oli. "Hyvää huomenta, signor!" huusi Battisto. "Täällä on matkustaja, jolla on sama matka kuin meillä." "Christien Baumann Kanderstegista, soittotoosan tekijä," sanoi neljäs makuukumppani.
Sanokaa nyt, signor, uskotteko, että tällä on jotakin merkitystä, vai luuletteko, niinkuin Stefano, että kaikki oli vaan unennäköä?" "Mitä te itse arvelette, Battisto?" "Minä arvelen, että Christien raukalle on joku onnettomuus tapahtunut jäätiköllä, ja että hänen henkensä tuli minun luokseni viime yönä."
"Hän jäi Interlakeniin," vastasi italialainen. Sekä hänen äänessään, että kasvoissaan oli jotakin vallan outoa ja hämmästyttävää. "Mikä on?" kysyi veljeni peljästyneenä. "Onko hän kipeä? Onko onnettomuus tapahtunut?" Battisto pudisti päätänsä, vilkaisi salaisesti ympärilleen ja sulki oven. "Stefano voi hyvin, signor; mutta mutta on tapahtunut seikka kummallinen seikka! signor, uskotteko aaveita?"
Signor Montano, Rehellinen ja uljas palvelijanne, Tän teille alamaisest' ilmoittaa Ja pyytää, että häntä uskoisitte. DOGI. Siis tottakin on Kyproon heillä matka. Marcus Lucchese, hän onko kaupungissa? 1 SENAATTORI. Hän Florensiss' on. DOGI. Kirjoittakaa hälle, Ett' oiti tänne saapuu hän. 1 SENAATTORI. Tuoss' ompi Brabantio ja urhollinen mauri.
"Aaveitako, Battisto?" "Niin, signor; sillä jos milloinkaan ihmisen aave, kuolleen taikka elävän, ilmestyy ihmisille, niin Christienin aave kävi minun luonani viime yönä kaksikymmentä minuuttia ennen kahtatoista." "Kaksikymmentä minuuttia ennen kahtatoista!" toisti veljeni. "Minä olin jo pannut maata ja Stefano nukkui samassa huoneessa.
Tällä välin kondottieri oli tehnyt kysymyksensä. Bartolomeo vastasi: "Niente di nuovo, signor!" "Aivan niinkuin sanoin!" Torrens'in herra päätti. "Pöytään takaisin, ja juokaamme vielä ... juokaamme Kaarlo rohkean voitoksi ... Sveitsiläisten sortamiseksi ja hävittämiseksi! Tuommoinen kansa, jolla ei ole muuta virkaa, kuin kulkea lehmänsorkkien jäljissä!"
JAGO. Epäilen, hyvät herrat, tuota luuskaa Osalliseksi tähän rikokseen. Oi, Cassio, malta hetki! Tulkaa, tulkaa: Valoa hoi! Nää kasvot tuntenenko? Rodrigo? Ystäväni? Rakas maanmies? Ei: on, on. Hyvä Jumala! Rodrigo! GRATIANO. Venetiastako? JAGO. Niin, sama mies. Tunnette hänet? GRATIANO. Tunnenko ma? Kyllä. JAGO. Signor Gratiano? Nöyräst' anteeks pyydän!
Melkein näihin aikoihin, vuosien 1689 ja 1705 välillä, kutsuvat Rauman kirkonkirjat mielellään arvossa pidettyjä herrasmiehiä nimellä: »signor», »seigneur» ja »monsieur», joka kuuluu kylläkin kauniilta: signor Abraham Sonck, seigneur Johan Gebhard, signor Tocklin, monsieur Mukell y. m. Isoviha jätti syviä jälkiä Raumallekin, jossa rauhanteon aikana v. 1721 oli ainoastaan 7 porvaria ja 6 hevosta.
Köysi laskettiin alas ja veljeni aikoi lähteä ensiksi ylös. Juuri kun hän asetti jalkansa ensimmäiseen kallion koloon, kiivetäksensä ylös, huusi Battisto äkisti: "Pyhä Maria! signor! Katsokaa tuonne alas!" Mutta juuri samassa silmänräpäyksessä kun veljeni hänen näki, katosi hän näkyvistä. Hän ei vaipunut alas, ei liikkunut, vaan suoraan katosi, niinkuin häntä ei milloinkaan olisi ollutkaan.
Olkaa hyvä, osoittakaa minulle sen verran kohteliaisuutta, että kysytte tuolta ritarilta, millä olen häntä loukannut; se on varmaankin tapahtunut varomattomuudesta eikä ehdoin tahdoin. HERRA TOPIAS. Sen kyllä teen. Signor Fabio, jääkää tänne tämän herran seuraksi, kunnes palajan. VIOLA. Hyvä herra, suokaa minun kysyä, tiedättekö mitään tästä asiasta.