United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä varon, että minussa on liian paljon yksinkertaista porvarillista Cottan luontoa, etten oikein hyvin menesty hänen kanssaan.
Ja yhä useammin tapasi Johannes itsensä kuvittelemassa, millaista olisi elää yhdessä rouva Rabbingin kera, rakentaa koti hänen kanssaan ja viettää hiljaista, porvarillista elämää. He olivat nykyään jo joka päivä yksissä. Sillä aikaa seurustelivat Liisa ja Muttila keskenään. Johannes ei tiennyt oikein, kärsikö hän siitä syvemmin vai nautti.
Jokainen Minna Canthin kirja oli isku, jokainen hänen kynänvetonsa vasama, tähdätty vasten porvarillista yhteiskuntaa. Minkä siveellisen suuttumuksen myrskyn esim. Salakari ja poloinen Kauppa-Lopo herättivätkään aikoinaan!
Ennen kaikkea, ei mitään puheita! Me olemme halpaa porvarillista väkeä, vastasi Larsson. Koko vähäinen taloutemme on teidän majesteettinne palvelukseksi, mutta alamainen kunnioituksemme ei osaa koreita sanoja käyttää. Hyvä on.
Jos suostun tämän miehen tarjoukseen, niin teen sen häpeämättä Jumalan ja omantuntoni edessä. Mitä olen rikkonut, sen tietää Hän, ja minulla ei ole enää mitään lisättävää, koska en ole sen parempi enkä pahempi kuin luulen olevani. Minä olen, niinkuin hänkin, halpaa, porvarillista syntyperää: senpätähden sopinemmekin toisillemme.
Mitäpä minä siitä, että herra von Wismar häveliäästi yski, ujosti sivultapäin vilkahtaen ruhtinattareen, että neiti von Wildenspring riemuisasti liikkui, ikäänkuin tahtoen sanoa: Enkö ollut oikeassa, kun aatelinen nenäni tässä olennossa haisti jotakin porvarillista? Mitä minä siitä huolin, että kaunis Tankred suuttuneena kierteli viiksiänsä ja vihastuneena kuiskasi Charlottelle muutamia sanoja?
Kaikki se onni, jota ihminen haaveksii ja odottaa tulevaisuudelta, on turha häikäsykuva, niin, jos ei onneksi tahdo sanoa varallisuutta ja porvarillista avioliittoa; kaikki vähitellen sammuu ja katoaa ja muuttuu mullaksi; ihminen saattaa korkeintaan vaan surullisesti hymyillä sille elämälle, jota hän oli pantu elämään.
Nykyään hän kaipaa ylimyksellisten muistojen ilmaa kipeämminkin kuin ennen. On vuoden 1918 kesä; edellisenä talvena nousi osa Suomen rahvasta Venäjän ärsyttämänä kapinaan porvarillista luokkaa vastaan, joka pyrki vapauttamaan maansa Venäjästä ... kapinalliset tappoivat sivistyneempiä, kiduttaen, silmät puhkoen, elävältä haudaten; he polttivat kartanoita, hävittivät taideteoksia.
Pysyen passiivisessa vastarinnassaan suomalaiset odottivat Venäjän valtakunnan häviötä, joka heidän laskelmiensa mukaan pian oli tapahtuva. Uuteen Kerenskin johtamaan hallitukseen kuului kolme sosiaalivallankumouksellista, kolme sosiaalidemokraattia, yksi kansansosialisti ja seitsemän porvarillista.
Rouva Hermentrud on valmis syyttämään porvarillista Cottan vertani jokaisesta maltittomuudesta, jota väittelyissäni osoitan; ja vaikka he molemmat kuuntelevat hartaasti, kun Ulrich taikka Chriemhild selittää Lutherin oppia, varoittaa rouva Hermentrud usein minua epä-naisellisesta tekemisestä taikka innosta tämmöisissä asioissa, ja muistuttaa minua, että Gersdorfein esi-isät olivat hurskaita ja oivallisia ihmisiä paljon ennen, kuin poika syntyi Hans Lutherille, vuorimiehelle.