United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tämä istui hyvin suruissansa huoneessansa avonaisen ikkunan ääressä; hän oli huomannut, että jokin huoli ja tuska vaivasi isän ja pojan mieltä, ja oli asettanut tämän yhteyteen sen kirjeen kanssa, joka niin kovasti oli Sir Peterin tyyntä mieltä liikuttanut; mutta hän ei aavistanut mitä se oli ja vaikka hän oli pahoillaan siitä, että Kenelm häntä kohtaan oli entistä varovaisempi, niin hänen kuitenkin oli sääli tuota surua, jota hän oli hänen kasvoissaan huomannut ja jota hänen teki mieli lieventää.

Sir Peterin mieli ei ollut milloinkaan koko hänen elinaikanaan ollut niin kovin liikutettu kuin hänen lukiessansa Kenelmin hätäisesti kokoonpantua kirjoitusta. Hän oli saanut sen aamiaispöydässä ollessaan, ja, äkisti avattuansa sen, oli hän katsahtanut sen sisältöä, kunnes hän pian tuli sellaisille paikoille, jotka saattoivat häntä vaalenemaan.

Sir Peterin omatunto vastasi kovaa "ei"; mutta kun hän saattoi omatuntonsa vaikenemaan ja katseli asiaa kokeneen miehen kannalta, niin Sir Peter käsitti että, tuhminta mitä hän saattoi tehdä, oli ilmoittaa Lady Chillinglylle poikansa kirjeen sisällön.

Hän vältti hyvin sukkelasti Sir Peterin ja pastorin aloittamaa tutkintoa hänen kirkollisesta oikea-uskoisuudestaan. Hengellisen opin pilvessä hänen omat mielipiteensä katosivat kirkko-isäin mielipiteisin. Hän oli todella realisti uskonnon suhteen niinkuin kaikissa muissakin asioissa.

Sanalla sanoen, kaikki hankkeet, jotka sopivat nuorelle aatelismiehelle hänen astuessaan maailmaan, sujuivat joutuisasti eteenpäin, kun Kenelm Chillingly yhtäkkiä katosi, jättäen jälkeensä Sir Peterin kirjaston pöydälle seuraavan kirjeen.

On noin kolme viikkoa siitä kuin Sir Peterin ja Lady Chillinglyn kutsumat vieraat kokoontuivat Exmundhamiin, ja he ovat vielä siellä, vaikka maatilalle kutsuttujen ihmisten harvoin on kylläksi sääli sen omistajan ikävyyttä, viipyäksensä siellä enemmän kuin kolme päivää. Mr Chillingly Mivers tosin ei ollut tämän tavallisen rajan yli mennyt.

Cecilia alkoi taas neuloa jotakin salaperäistä naistyötä tiesi mitä kenties tohvelia isällensä. Cecilia näytti olevan innostunut työhönsä; mutta hänen silmänsä ja ajatuksensa olivat käännetyt Sir Peteriin. Miksi, sen naislukijani kyllä voivat arvata. Ja kuinka lempeä hänen katseensa on! Hänestä Sir Peterin kasvot olivat miellyttävät, älykkäät ja hyvännäköiset.

Hän toivoi paljon tämän muodin kuningattaren vaikutuksesta hänen äitiinsä, jonka myöntymystä hän tiesi olevan vaikeampi saada kuin Sir Peterin, eikä hän epäillyt sitä että hän saisi tämän myötätunteisen ja helläsydämisen kuningattaren puolellensa. SEITSEM

Vaikka tämä ei vielä ollut mitään erinomaista tehnyt, niin he kohtelivat häntä kunnioituksella ja olivat nähtävästi mieltyneet häneen. Etevimmät heistä, ainakin se, jonka maine oli enin vakaantunut, kuiskasi Sir Peterin korvaan: "Te voitte ylpeillä veljenne pojasta, Gordonista!" "Hän ei ole veljeni poika, hän on vaan kaukaisen serkkuni poika." "Suokaa anteeksi!

Cecilia: "Hän on nyt Englannissa ja täällä Londonissa." Lady Glenalvon: "Te peloitatte minua! Kuka sitä teille kertoi?" Cecilia: "Hänen isänsä, joka on hänen kanssansa. Sir Peter kävi eilen meillä ja puhutteli minua niin ystävällisesti." Cecilia kääntyi toisaalle salataksensa kyyneleet, jotka olivat hänen silmiinsä nousseet. Lady Glenalvon: "Tapasiko Mr Travers Sir Peterin?"