United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä hän käsillään käärettä painaen toisella silmällään tirkisteli joukkoa, joka enimmäkseen näytti tulleen aikansa kuluksi vaan rupattelemaan toistensa kanssa eikä missään tohtorin tarpeessa. Mutta Tapanin vierellä istuva mies kysyi: "Mistä kaukaa olette?" "Olenpahan tuolta Tuhertajan kaupungin takaa", kuului Tapanin suusta hiljainen sana. "Tuhertajan kaupungin takaa! Sinnehän on matkaa!
Herra Jumala!... Matti hoi! kun on minun kehruut vielä täällä reen pohjalla ... jotka olivat ruustinnalle vietävät!... Kuuletko sinä, sen kötys, minkä tähden et ole antanutkaan niitä ruustinnalle? Matti oli ruvennut apetta tekemään tammalleen ja tuli nyt noutamaan jauhopussia reestä. Minkä tähden et ole antanutkaan minun kehruuksiani ruustinnalle? Olenpahan... Vai olet?
Ei lähtenyt koskaan pakoon eikä pyytänyt armoa, mutta kun hän ei kyennyt pitämään puoliaan, oli seuraus semmoisesta käytöksestä hyvin arvattava. Nyt oli hän käynyt henkiherran luona. Se oli rotevanlainen mies ja hyvin pikainen. "Miste sine on?" "Olenpahan vaan tuolta selän takaa." "Mike selen taka?" "Härkämäestähän minä olen." "Numero?" "Viistoista on numero." "Asia?"
Ja tääpä Pentti sitä paitsi tasaantuu, kun kerran naimisiin pääsee... Olenpahan minäkin naimisiin mentyä tasaantunut, vaikka enpä sitä minäkään poikamiehenä ollut tavallista Penttiä parempi. Mikäs siinä auttaa!... Siinä kun koko päivät myllyä hoitelet ja pidät perheestäsi huolta, niin ei siinä tule joutavat ajatukset mieleenkään!
'Mikä karhu sinä olet miehiäsi? 'Olenpahan vain suomalainen, Ruotsin puolelta'. 'Ruotsalainen! huusivat he; sittenpä otamme sinut vangiksi, muutoin luistat kotiisi kielimään, että me olemme tulossa. "'Vai otatte minut vangiksi? sanoin siihen. 'Otamme kyllä', vastasivat he.
"Niinkö minä", puhui vaihdokas ja kotiseutunsa puheenparren mukaan vastasi sitten kiertelemällä: "olenpahan vain tuolta kirkonkylältä". "Kukas sinä olet sieltä ja mitä varten tänne olet tullut?" kyseli vanhus yhä poikaa tarkastellen. "Enhän minä ole kukaan", mutisi Jeriko kainosti vastaukseksi, sillä hän luuli ainoastaan aika-ihmisten joitakin olevan.
Ei passaa kaikki jauhot talkkunaksi, sanoi Jertta nauraen ja liippaili viikatettaan. Auno tuli nyt Jertan ja miehen luo ja sanoi: Mistä ja kuka ja mihin olette matkalla? Olenpahan tuolta Sankarilahden kylältä. Olen tuon Toivolan nuoren emännän veli. Ne pääsiäisen aikana kulkivat siellä kylillä ja sanoivat, että jos minä tulisin kesällä niittämään, niin arvelin käydä heille hosumassa.
»Miina kun ei ole tänäpäivänä pyyhkinyt pölyjä salissa.» »Olenpahan. Ihan vissisti olen.» »Koska pianon päällys on ihan harmaa.» »No, sitä on karttunut päivän kuluessa, mutta kyllä minä aamulla pyyhin.» Ei Hanna siihen mitään; otti vaan rievun käteensä ja meni. Lauantaina, huhtikuun 2 päivänä, herätti Miina suostumuksen mukaan Hannan kello 4 aikaan aamulla.
"Olenpahan talonpoika V:n pitäjäästä; pääasia on vaan, että saan maksun edestä mitä olen pyytänyt?" "Johan olen sanonut, että saatte, mutta mitä teidän hevosellenne pitää antaa ruoaksi?" "Kaksi kappaa kauroja tällä kerralla." "Niitä ei ole meillä; halla pani kaurat tänä vuonna, ja vanhoja ei ole." "Ohria teillä on?" "On." "No antakaa niitä sitten pari kappaa!"
Antakaa minulle anteeksi, sanoi hän, että vielä kerran teitä häiritsen; mutta en minä, jumal'auta, tee sitä pahassa tarkoituksessa. Kuka olette? Mitä tahdotte? kysyi upseeri otsaansa rypistäen. Olenpahan vain muuan kuningas vainajan ja Löfvingin halvimpia palvelijoita, ammatiltani kivekäs, niinkuin he kutsuvat meitä, tämän maan vapaita miehiä, vastasi Elias.