United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Paavo Kontio oli vanha, auttamattomasti vanha, sillä hän ei voinut enää rikollista naista rakastaa. Rouva Sinikka taas oli nuorempi kuin koskaan ennen, sillä hän oli valmis kenet hyvänsä oman onnensa polulta musertamaan tai syrjään siirtämään. Heidän tiensä erosivat, tällä kertaa ijäksi.
Katso, minä putosin tuolta ylhäältä, ja koska minä kierisin alas rotkoon ja luulin metsät ja vuoret mullertuvan perässäni musertamaan minun litteäksi kuin pannukakon katso, silloin olin minä kuulevanani yhden lapsenäänen, huutavan: 'Isä! isä! Nyt tiedän minä kuinka se oli ja kuka se huusi.
Uskotko, herra, että hänen selkärankansa tulee rutisemaan käsissäni ja että nyrkkini tulevat musertamaan hänen mustan poskiluunsa." "Kautta Polluxin!" vastasi Vinitius. "En laisinkaan epäile, että niin käy, Croton." "Sinä tulet kunnostamaan itsesi," puuttui nyt puheeseen Chilon. "Niin!... Muserra sinä vain hänen poskiluunsa! Tuuma on oivallinen ja tuottaa sinulle kunniaa.
Kuun puoliskon muotoinen portin edustalle tehty vallitus oli vankkana etuvaruksena linnaan hyökkääviä vastaan; jos vihollinen oli tämän esteen voittanut, oli hänellä sisäpuolella odotettavanaan syvä, kallioon hakattu hauta, ja jos hän onnellisesti oli päässyt senkin yli, kohosi hänen edessään sisäinen ja korkein linnanmuuri, täynnä rautaan puetuita sotilaita, valmiina raskailla piilukko-pyssyillään ampumaan kuoliaaksi jokaisen, joka vain uskalsi lähetä, tai tappamaan hänet pitkillä pertuskoilla, tai musertamaan isoilla, muurille kootuilla kivillä.
Mutta vanhempien ei tule saada mitään tietää; ja se tieto, että heidän poikansa täytyy kuolla, olisi kyllin voimakas musertamaan heidät. Miten surullista onkaan elämä, hän oli niin usein kuullut maailmaa sanottavan "murheen laaksoksi", nyt ymmärsi hän täydellisesti noiden sanojen merkityksen, sillä taivas oli suljettu kuin rautaovi ja Jumala äärettömän kaukana.
Satoja ajatuksia lensi tällä hetkellä päänsä läpi. Miksi ei tullut suuri jalka musertamaan kärsivää ihmisraukkaa kantapäänsä alle, niinkuin Ellen oli tehnyt hiirelle, joka oli purtu puolikuolleeksi? Ja miksi ei tohtori voinut antaa hänen isäparalleen ainoastaan muutamia pisaroita kaikkein väkevintä...? Tohtori seisoi hänen vieressänsä.
Ne eivät ole ihmisiä; ne ovat tahdon koneistoja, jotka näykkivät meitä toisia, kun eivät pysty musertamaan meitä. Hiisi vieköön, tokihan sinä lienet muutakin kuin vaan joku määrä filosoofisten arvostelmain määräilemää omaatuntoa. Etkö sinä ollenkaan osaa olla kevytmielinen ja antaa asiain mennä menojaan?
"Ystäväni," sanoi prinsessa vihdoin puristaen heidän kättänsä, "teidän sydämenne ei puhjennut, kun kuolon enkeli paljain miekoin lenteli päänne päällä; mutta onko niillä nyt myös voimaa kantamaan onnellisuuden korkeutta? Se ei ole mahdollinen niitä musertamaan."
Mieletön, huudahti mylady, mieletön raukka, joka uskaltaa vastata toisesta miehestä, kun viisaimmatkin, ne, jotka ovat kaikkein otollisimpia Jumalalle, pelkäävät vastata omasta itsestäänkin, mieletön, joka asettuu väkevimpien, onnellisimpien puolelle, musertamaan heikoimman, onnettomimman naisen.
Minun elonvaiheitani on ennustettu: olen luotu käskemään, kukistamaan, musertamaan tahi itse sortumaan... Ja sitä ei ole ainoastaan tähdet ennustaneet; minä tunnen sen omassa povessani. Te olette eriskummainen mies, jalo isäntäni. Kohtalo ei nähtävästi ole sallinut teidän joutua oikealle paikallenne. Onko kohtalokin valta, joka kulettaa meitä kaikkia talutusnuorassa?