United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin ajattelin minä: mikä lienee neuvona, että kansa tulisi tuntemaan puutoksensa, että hänen näöstänsä kaikki vika loppuisi? Jos kuinkakin olisin hyviä vastauksia noille kysymyksille hakenut, en kuitenkaan muuta saanut kuin: "tee työtä ja kärsi."
Eräät Descartes'n elämänkerran kirjoittajista huomauttavat tämän johdosta, ett'ei hänen mielensä tänäkään huolettomana huvien aikana ollut kokonaan vieras vakavammille pyrinnöille ja kysymyksille. Vuonna 1615 Descartes jo kyllästyi tähän elämään, rupesi kaipaamaan opintojen jatkamista ja katosi äkkiä toveriensa näkyvistä.
Nämä kysymyksessä olevat harrastukset pantiin niin paljo ylemmäksi yksityisiä harrastuksia, että oikein häpesin ahdasmielisyyttäni, kun mieleeni tulivat tällaiset ajatukset: »voi, mitä hyödyttääkään voitto kuollut-raukkoja, leskiä ja haavoittuneita, jotka kenties koko elämäkseen jäävät vaivaisiksi». Vastaukseksi näille arkaileville kysymyksille juolahti mieleeni sellaiset vanhat koulukirja-dityrambit kuin »kunnia palkitsee kaikki». »Mutta kuinka silloin käy, jos vihollinen saapi voiton?» kysyin kerran ääneen upseerituttavieni seurassa. »Shh!» Minua kehotettiin kiihkeästi vaikenemaan.
Oliko kumma jos vankka mies vapisi niinkuin haavan lehti ja oli valju kuin myrskyn seasta haamoittava kuu? Eipä ollutkaan se kumma, sillä sydämen taistelu on ihmiselle vaikein taistelu. Jaakko ei tullut aikaan tuossa tuskassaan, vaan hänen täytyi sydämensä pakoittamana lähteä Mäkelään, Marin omasta suusta kuulemaan vastauksia äkkiarvaamatta sydämeensä nousneille kysymyksille.
"Sairas kyllä minä olen," vastasi Severin, alhaisella äänellä ja alkoi hevostansa riisua. Mari näki ettei tässä ollut siaa kysymyksille ja tutkimuksille. Hän rupesi sen vuoksi auttamaan Severiniä hevosen riisumisessa ja lausui vain: "Mene sisälle, kyllä minä tämän hoidan." Severin totteli ikäänkuin käskyä.
Jos katsahdin yöllä kirkkaalle taivaalle, niin luin ystävällisen vastauksen sydämen tuhansille kysymyksille; jos katselin vaan kauniita kukkaisia, niin loistivat jokaisen heidän silmänsä taivaallisesta ilosta; jos kuultelin lintujen viserryksiä, niin tuntui minulle ikään kuin olisin kuullut ääniä lapsuuteni suloisista ajoista; joka ääni kaikui suloisesti ja heleästi sydämeni syvyydestä.
Kuinka odotan sitä hetkeä, jolloin taas istut vieressäni ja minä saan sinulle tyhjentää suruni ja iloni, ennen kaikkia suuren rauhallisen iloni. Hyvästi siksi sinä ystävistä paras! Anna." Hart luki kirjeen uudestaan. Mitä se ilmaisi hänelle? Se oli levollinen ja iloinenkin, mutta Hart ei vähimmässäkään määrässä löytänyt siinä vastausta niille kysymyksille, jotka painoivat hänen mieltään.
He olivat sielläkin ensimäiset antamaan selviä vastauksia kysymyksille ja kotiansa palatessaan olivat he niitä, jotka aikoivat, sydämensä pohjasta, vastaisenkin elämänsä käyttää niin, että se tulisi Jumalalle ja ihmisille kunniaksi.
Ole nyt hyvä ja kirjoita minulle kohta vastaus kaikille asioille ja kysymyksille ja myöskin kuinka Sanakirjasi joutuu, sitä anoo nöyrimmästi veljesi D. E. D. Europaeus. Helsingissä 29 Marrask. 1851. Lönnrotille. Jalo Veljyeni!
Hän avatkoon rintansa kaikille rehellisille kysymyksille ja olkoon kaikkien taidetemppujen yläpuolelle kohonnut taiteilija. Osoita auliisti, kuten pyhimys tekisi, kokemuksesi, menetelmäsi, välikappaleesi ja keinosi. Kaikki tulijat lausu tervetulleeksi niitä vapaasti käyttämään.