United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Laki 22 p:ltä marrask. 1906, joka annettiin 87. artiklan perustuksella, antoi jokaisen talonpoikaiskunnan enemmistölle vapauden ja keinot siirtyä peltomaan yhteisomistuksesta yksinomistukseen.
Näistä esittämistämme oikeuksien pöytäkirjoista sekä Juteinin v. 1844 julkaiseman, »Lauseita» nimisen kirjasen esipuheesta voimme vähin seurata sekä johonkin määrin päättää hänen mielialastaan näinä vastoinkäymisen vuosina. Ilmiannosta syksyllä v. 1827 sekä Krogerus'en kämnerioikeudessa tekemästä syytteestä oli Juteini jo ilmeisesti peloissaan ja masentunut, niin että hän selityksessään tälle oikeudelle väitti, ett'ei hän kirjallaan tarkottanut levittää evankelisluterilaisen uskontunnustuksen vastaisia mielipiteitä. Kuten on meille ennestään tunnettua, ei selitys auttanut, vaan Juteini tuomittiin sakkoihin ja hänen kirjansa takavarikkoon otettavaksi ja hävitettäväksi päätöksellä lokak. 2 p:ltä viimemainittuna vuonna. Nähtävästi saman tuomion nojalla oli kirja sitten seuraavana vuonna eli 1829 poltettu, kun Viipurin läänin maaherra otaksuttavasti oli saanut tarpeeksi suuren kappalemäärän sitä takavarikkoon otetuksi. Vaikk'emme prokuraattorinviraston lähetekantakirjasta tapaakaan mitään kirjettä v:lta 1829, joka koskisi sen polttamista, niin teemme tämän johtopäätöksen, koska Juteini itse yllämainitun »Lauseita» nimisen kirjansa esipuheentapaisessa siitä puhuu ja samalla kertoo, että hän »murtuneella mielellä» oli »käyttänyt myöskin jätteet muista virkahuolten lomassa syntyneistä lentokirjasista polttouhriksi.» Ja hän on selvästikin vielä muutaman vuoden ajan niin pahoillaan siitä, että on tullut kirjottaneeksi, tai ainakin julkaisseeksi tämän kirjansa, ett'ei valituksessaan Turun hovioikeuteen, kämnerioikeuden hänelle tuomitsemista sakoista, valita valtion huostaan otetun kirjan painoksen takavarikkoonotosta ja hävittämisestä, vaan päin vastoin sellaiseen toimenpiteeseen puolestaan myöntyy», kuten sanat hovioikeuden pöytäkirjassa 19 päivältä marrask. 1828 kuuluvat, eikä vaadi, niinkuin varmaankin olisi tehnyt, jos olisi katsonut vääryyttä tässä suhteessa tapahtuneen, kirjojaan takaisin, saadakseen levittää niitä. Merkillistä kyllä näyttää siltä, kuin hän vielä lisäksi kauan aikaa olisi oikein hävennyt koko kirjaansa. Hän, näet, ei siitä mainitse missään kirjotuksessaan eikä minkään kirjotuksensa yhteydessä mitään vuoden 1833:n jälkeisenä aikana, jolloin hän Sanan Saattajassa Viipurista taas julkaisi runojaan, sekä vanhoja että uusiakin. Koska Juteini aikaisemmin Lähtölaulussaan sekä ylä- että alapuolella viivan ja siihen liitetyn »Min
Juuri sen vuoksi, että teiltä vaadittiin niin tavattoman paljo enemmän rohkeutta peräytymiseen kuin etenemiseen, ja vielä hiukan muunkin vuoksi, minä valitsin edellisen, ja te kestitte tulikokeenne. Kiitos siitä teille! Muistakaa, veljet, että tämä "tappio" on meidän ensimäinen suuri voittomme! Vieläkö enempää voitte pyytää. Helsingissä, marrask. 7 p. 1905.
Antti Printz, joka olisi voinut antaa tarpeelliset osoitukset lähetys-toimelle, oli kadonnut tietämättömiin. Tarpeellinen oli siis pyytää itse siirtolaisilta tarkempia tietoja heidän tilasta ja tarpeistaan, ja postimestari Thelin tätä varten kirjoitti heille kirjeen Marrask. 16 p. 1692. Tämä kirje, joka seuraavalla Toukokuulla tuli Delawaren rannoille, synnytti siellä suuren riemun.
Helsinki, marrask. 3 p:nä 1905. Kansalliskaartin päällikkö, Johan Kock.
Vähimmässäkin suhteissa tätä määräystä vastaan rikottaessa pyydämme kaikkia vahingon kärsineitä kääntymään keskuspoliisilaitoksen puoleen. Helsingissä 3 p. marrask. 1905. Kansalliskaartin päällikkö, Johan Kock.
Se on omituinen kokoelma sydämen salaisuuksia. Tavallisesti hän tekee muistiinpanonsa illalla, kun kaikki muut talossa ovat menneet levolle ja hän yksin työskentelee huoneessaan. Sattumalta on tarjoutunut tilaisuus siitä seuraavien lehtien julkaisemiseen: 6 p:nä marrask. 90. Minä melkein luulen, että sinua taas rakastan, pitkien aikojen perästä.
Sellaiset paikat samoin kuin porttolatkin pidetään ehdottomasti suljettuina. Helsingissä, marrask. 6 p. 1905. Kansalliskaartin ylipäällikkö, Johan Kock. Tiistaina. Eilisaamuisten tapahtumien johdosta Unionin- ja Aleksanterinkatujen risteyksessä annoin Kansalliskaartille seuraavan julistuksen, jonka sisältö ei sen enempää selitystä kaipaa: Julkaisu N:o 9. Kansalliskaartille.
Tuon vertauksen toivat mieleeni korkeat kuormavaunut, joita lähti konesalin ovelta ja toiset, joita siellä vielä täytettiin. »Savo», syysk. 28, lokak. 1, 3, 8, 17 ja marrask. 21 p:nä 1889. MONSIEUR HENRI JA H
Hän muistuttaa vähän Azourasta, mutta enemmän Hannaa." Marrask. 11 p:nä 38 päivätty kirje päättyy sanoihin: "Runeberg istuu omassa huoneessaan valvomassa muutamia koulupoikia, jotka kuten tavallista sunnuntaisin ovat suorittamassa jälkeenistuntoaan." Tammik. 24 p:nä 39 hän kertoo pienen pojan syntymästä. "Runeberg olisi ollut taipuvainen antamaan hänelle Jonaksen nimen Almqvistin mukaan."