United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Voi kurja Suomen kansa, Sanoi samalla tavalla Kansa kylmäksi kovonnut. Kuin et kirkkaasta valosta Etkä onnestas omasta Ota vaaria visusti, Jonga pannut on ovelles Jalo tarjoksi Juteini, Juoma Laulussa jalossa Perhekunnassa paraassa, Lahjain oivassa otossa Joissa juuri kuin nisuja Pyytää seuloa sinua, Valon taritsee väkevän Onnen oikian jakaapi. Voi te kivet kelvottomat Kannot Suomessa kovimmat Paadet paattuneet lopetin, Oksat kankioiks kovenneet Lehdet ilman liikutusta, Voi teit' Emännät vesissä Pedot metsissä pahimmat Linnut tylyt latvoissanne Miksi muuttuneet olette! Etten soittoa suloista, Kainata kauniimbata Veisun äändä Viiburista Laske luondonne iloksi. Pahat yksinäns penikat Vjelä vanhuuden pitäävät. Soitto korvihin sopinnut Laulu luontoa lykännyt

Räntti runot ränttäileepi Sitä varten valmistetut. Jo nyt lauluni lopetan, Toimen neuvolla torani, Armas Herra, Herr Juteini, Runonjekka rohkiambi, Lauluin kuuluisa latoja Ota ojennus hyväksi Otolliseksi opetus.

Kun Juteini oli painettavaksi jättänyt kyseessäolevan kirjan, oli hän vakuuttanut, ett'ei se sisältänyt sellaista esitystä, joka olisi alistettava sensuroitavaksi, sekä luvannut vastata kaikista niistä seurauksista, joiden alaiseksi Cedervaller saattaisi joutua.

Ja kansan riemu seisoi vaiti vaan oven suussa, orren alla, mut mahtavana pöydän päässä, lautsan päässä, murhe, itku isännöi kun oli poissa armas päivä, Väinön maassa . Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa. Jaakko Juteini. Mutta häipyy hetket nukkuvankin, vierii sokeankin viikot pitkät, kului aika myöskin kurjan Suomen.

Kun ennenmainitulta ent. kirjakauppias Howing'ilta kysyin: voiko tuossa kertomuksessa, jonka Krohn kertoo vielä yleisemmässä muodossa, olla perää; saattoiko Juteini ilman ikäviä seurauksia uskaltaa rangaista rääkkääjää, niin hän sanoi tuon voineen olla hyvin mahdollista ja uskottavaa.

Mutta pelkkään myötäkäymiseen ei Juteini milloinkaan ollut tottunut. Jos hänelle näihin aikoihin olikin ollut, mikäli tiedämme, kaikki myönteistä ja hän osakseen olikin saanut paljon kunniaa ja tunnustusta, niin tuli jo seuraavana vuonna aika kova isku, silloin sattui miehelle onnettomuus sellainen, joka on pahimpia, mitä ihmistä kohdata voi. Hän kadotti vaimonsa!

Myös oli Juteini lähettänyt 1 kappaleen kirjaansa Kuopioon kimnaasinopettaja Wegelius'elle, mutta asiasta selkoa otettaissa saatiin tietää, että tämä oli lainannut sen velipuolelleen filosofianmaisteri Fabritius'elle, joka asui Kiteen pitäjässä Kuopion lääniä. Kuopion maaherra sai määräyksen ottaa takavarikkoon sanotun kappaleen.

Matti mainitsi hänelle solmituilla sanoillansa: ei se paha paljon haita; minulla on miehen arwo aina muita moittimata; mutta huonoa monesti tarwitseepi totisesti kaunistella kiitoksella. Pilakirjotuksessa »Kukkarosta» antaa Juteini seuraavan hyvän »opin»: »

Eikä Juteini itse asiassa näyttänyt haluavankaan pelastaa Anteckningar-teostaan unohduksesta. Siihen otaksuisin syyksi seuraavan: Juteini oli runoilijana ja kirjailijana yleensäkin tietysti arka. kunniastansa. Vaikka hovioikeus ja senaatti hänet vapauttivatkin sakoista, niin oli senaattorien tuomion perusteluissa kuitenkin Juteinin etevyyttä ja mainetta kirjailijana loukkaava lausunto.

Mainitsimme jo edellä, että Juteini v. 1844 vielä julkaisi 22 numeroa puolenarkin kokoisia, siis hyvin pieniä 8-taitteisia kirjasia, joita nähtävästi oli tarkotus myydä kuljeskelevien kirjasten kauppaajain kautta, samalla tavoin kuin arkkiveisujakin.