United States or Qatar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vapaat miehet eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä ylimpään päällikköönsä, sillä v. 1653 he lähettivät hallitukselle Tukholmaan kirjoituksen, jossa valittivat, että kuvernööri Printz oli kuolemanrangaistuksen uhalla kieltänyt heiltä kaiken kaupankäynnin sekä käyttämästä maata viljelyksiin ja vettä kalastukseen, "ja kuvernööri on", kirjoittivat he, "uhkaillut meitä niin kohdella, että vaimomme ja lapsemme saavat itkeä ia että me tulemme kaljupäisiksi, josta meillä on esimerkkinä Suomalais-Antti samoin kuin muut 'Suomen' suomalaiset, jotka on tutkinnotta ja tuomiotta ajettu taloistaan ja joiden vaimot nyt sentähden ovat järjettömiksi ja mielettömiksi joutuneet, ja nyt heidän täytyy köyhinä leskinä lapsinensa kulkea leipäänsä kerjäten."
Sen tähden perusti Printz sen varrelle kaksi puulinnoituksilla varustettua kauppapaikkaa: Wasa ja Mölndal. Viime-mainittuun tehtiin ensimäinen vesimylly. Penikulman matkan päässä Göteborgista alaspäin sijaitsi Upland niminen linnoitus.
Silloin lähti Printz herra syksyllä v. 1653 tiehensä siirtokunnasta, jätettyään hallituksen vävylleen, Johana Papegojalle. Mutta kauvan odotettu apulaiva, joka vihdoin viimeinkin oli Ruotsista lähetetty, kulki hänen ohitsensa matkalla. Siinä oli muassa kauppakolleegin sihteeri Johana Rising, joka oli lähetetty apumieheksi kuvernöörille. Rising oli ponteva ja päättäväinen mies.
Kymmenes kohta valituksessa sisälsi anomuksen, että Suomalais-Antti saisi pitää rukiit, jotka kuvernööri oli tuominnut hänet menettämään. Syksyllä 1653 Printz palasi takaisin Ruotsiin ja jätti silloin elokuun 3 pnä 1653 kirjoituksen vastaukseksi "kapinoitsijoiden" valituksiin, joita hän väitti perättömäksi.
Tähän aikaan oli eräs Antti Printz, joka sanoi olevansa entisen kuvernöri Printz'in nepa, sattunut käymään näillä seuduilla ja tullut tuntemaan kansalaisiaan Pennsylvaniassa. Palattuansa Eurooppaan, hän kertoi heidän tilansa Götheporin postimestarille, Juhana Thelin'ille, joka taas toimitti siitä tiedon kuninkaallensa Kaarlo XI:nnelle. Ruotsissa vanhat rakkauden tunteet elähtyivät jälleen.
Mutta toisiansa vastaan heillä oli samat pahansuovat tarkoitukset. Kuvernöri Printz rakennutti itäpuolelle virran suuta, noin kaksi peninkulmaa Kristiinasta, uuden linnoituksen, nimeltä Helsingpori, jonka varustus-väki tutki kaikki Hollantilaiset laivat, mitkä virtaan tulivat. Pian sen jälkeen Ruotsalaiset heittivät Helsingporinsa autioksi.
Tätä varten rakennutti hän koko joukon linnoituksia ja kauppa-asemia pitkin Delawaren ja Schuyilkill-joen varsia. Kolme penikulmaa Kristiinaa yläpuolelle, Tenackongh eli Tinicum nimiselle saarelle joessa, syntyi siten Uusi Göteborg, jonne Printz itse asettui asumaan kartanoonsa Printzenhofiin, joka sitten kauvan pysyi hänen perheensä hallussa.
Se suojeli, näet, tykkineen joen suuta, ja sen varustusväki tutki kaikki hollantilaiset laivat, jotka purjehtivat Delawareen. Siten oli Printz pannut parastansa siirtokunnan suojelemiseksi muukalaisten vaikutukselta, ja kyllä hän olikin tuima herra puoltansa pitämään, mutta mitään varsinaista valtioviisautta hänessä ei näy ensinkään olleen.
Antti Printz, joka olisi voinut antaa tarpeelliset osoitukset lähetys-toimelle, oli kadonnut tietämättömiin. Tarpeellinen oli siis pyytää itse siirtolaisilta tarkempia tietoja heidän tilasta ja tarpeistaan, ja postimestari Thelin tätä varten kirjoitti heille kirjeen Marrask. 16 p. 1692. Tämä kirje, joka seuraavalla Toukokuulla tuli Delawaren rannoille, synnytti siellä suuren riemun.
Mutta tarpeen hetkellä tuli emä-maasta uusi retkikunta, joka uutis-asutukselle lisäsi uutta voimaa. Tämän retkikunnan johdattajana oli evest-luutnantti, nyt kuvernöriksi määrätty, Juhana Printz, joka kolmella sotalaivalla lähti Ruotsista Elokuussa 1642 ja seuraavan Helmik. 15 p. perille tuli, tuoden mukaansa uuden papin Tukholmalaisen Campanius'en, sekä joukon uutis-asukkaita, varoja ja tavaraa.