United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Jokuhan pää saisi tuohon asiaan tulla!" sanoi Martti surumielisesti. "Aivan oikeen, mutta pää sille asialle on semmoinen, että saat tehdä hyvin ja istua kirjoittamaan epäyskirjan", sanoi Kirri. "Minkä epäyskirjan?" kysyi Martti. "Semmoisen, että otat erosi Kolkin tyttärestä ja kiellät pastorin antamasta kuulutusta sinulle ja hänelle", selitti Kirri.

Isä kävi meillä ja toi sinun kirjoittamasi kirjeen, jossa sinä kielsit minun antamasta kuulutusta sinulle ja Ainalle", sanoi pastori Martille. "Minä olin pakoitettu sen tekemään julmasti pakoitettu tekemään omaatuntoani vastaan. Isä, oma isäni oli se, joka sen pakoituksen teki.

Ja pyysin minä sitten pastorin meitä tässä yhteen-vihkimään, ettemme me synnin kiusaukseen johdatetuiksi tulisi. Ei hän sitä kuitenkaan millään muotoa tehdä tahtonut, sanoden että tainkaltainen vihkimys, ilman kuulutusta ja naimamiehen suostumusta sekä luvaton, laiton ja myös pysymätön olisi.

"Varmaan", toisti Heta-muori painolla. "Ne varmaankin tulivat ottamaan kuulutusta Kallelle ja sille mukanaan olevalle naiselle; ja eikös se ole synti ja surkeus?" "Mikä se nyt Heta-muorista on semmoinen synti ja surkeus?" kuului samassa iloinen ääni, ja vanhus tunsi pienten, pehmoisten käsien vallattomasti tarttuvan häneen kiinni takaa päin.

Kaikki oli valmiina, me kudoimme ja ompelimme lakanoita ja peitteitä ja pinosimme tyynyjä tyynyjen päälle, Hanna itse ensimmäisenä. Häät olivat jo määrätyt, täksi kesäksi, niinkuin juhannukseksi, ylihuomeneksi, mutta onneksi ei oltu vielä kuulutusta otettu.

Kun matkustajat sinne saapuivat, oli eräs metsästäjä väkijoukon keskessä parhaillaan julki lukemassa kuulutusta, jossa ilmoitettiin, että se tuntematon ampuja, joka voisi todeksi näyttää olevansa tämän karhun tappaja, saisi anoa jotakin armoa kuninkaalta. Monia arveluita lausuttiin miehestä mieheen. Kertomukseen salaperäisestä neljännestä laukauksesta oli jo sekautunut senaikaista taikauskoa.

Mutta apulainen, joka oli nähnyt, mitä kuulutus koski, ja levotonna astellut lattialla, kysyi: Eikö setä todellakaan aio lukea kuulutusta? En aio, vastasi rovasti. Eihän se ole minun asiani, mutta eiköhän siitä voi olla ikävyyksiä sedälle? Minkäpähän minulle tainnevat. Mutta onko se viisasta ... onko edes oikeinkaan saattaa kirkko vaaranalaiseksi ... ja samalla ehkä koko maa?

Minä kutsun kunnan miehet kokoon, ja lähde sinä viemään rovastille ilmoitusta, jotta hän sen ensi pyhänä kuuluttaa. Aioin tämän asian jättää tulevaksi vuodeksi, jolloin sinä kartanoni isäntänä ja luultavasti kunnan esimiehenä astut minun sijaani, mutta mitä se viivyttämisestäkään paranee. Kullakin ajalla on tehtävänsä.» »No se oli hyvä tuuma! Minä menen heti kirjoittamaan kuulutusta

Mutta suokaa anteeksi minä puhun kaikessa kunniassa ja ystävyydessä ettekö ole kuulleet sitä kuulutusta ettei kukaan, jolla ei ole kreivin arvo, saa pitää jahtikoiria Richard kuninkaan leirissä ilman kuninkaallisetta luvatta, jota luullakseni ei teille, sir Kenneth, ole annettu? Minä puhun hovitallimestarina".

"Ja kuitenkin", sanoi kuningas, "vaikka sotilasten tulisi käskyjä totella ja vasallein kunnioittaa läänitysherrojansa, niin voisimme urhealle ritarille suoda suurempaaki loukkausta anteeksi kuin koiran pitämistä, vaikka se on rikos meidän nimenomaista julkista kuulutusta vastaan".