United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tuomiokirkon pyhän neitsyen kuva muistui Boleslavin mieleen, Muistuttikohan Helena vielä sitä? Saisipa hän silmänräpäyksenkään ajan katsoa lemmittynsä kasvoja! Hänen silmissään häämötti ruusujen puna ja liljojen valkeus, hän näki valoisan pyhimysolennon hymyillen kumartuvan häntä kohden, mutta minkä näköinen hänen lemmittynsä oli, sen hän oli unhottanut.

Kuinka nauttikaan hän nyt nähdessään tämän kuninkaallisen parikunnan, joka kerran oli niin syvästi häväissyt ja nöyryyttänyt häntä, nyt vuorostaan häväistynä ja nöyryytettynä kumartuvan hänen vaikutusvaltansa edessä! Eikä ainoastaan heidän, vaan kaikkien hänen vihamiestensä, ylhäisten ja alhaisten, tuli nyt saada tuntea hänen kätensä painoa, kun hän heidän hartioiltaan nyt valtaansa kiipesi.

Trojan ja Kreikan uroot olivat tuulessa voittosillaan ja isot kuuset näyttivät kumartuvan Peleyn pojan kauhean vihan edessä. Oakhurst kuunteli vakaana, tyytyväisenä. Häntä miellytti etenkin Kille Viattoman keksimä nimitys ketteräjalkaiselle Akilleelle. Viikkokausi vieri siten, ruokaa oli niukalta, vaan Homeeroa runsaasti.

Hänessähän sitä on vielä vanhaa loihtijankin vikaa. Kyllä hän veren vihat eroon saa, se mummo», sanoi isä rohkaistuna. »Taitaapa saada», myönteli äiti ja huokasi. Ensimäisen kerran näin isän kumartuvan Kaisun kätkyen yli ja katsovan lasta. »Kas, silläpä musta tukka on. Mikähän maankulkija hänestäkin kasvanee», sanoi hän; »tahi pahantekijä...»

Ja hänet näin ma kuolon painamana jo kumartuvan maata kohden, silmäin vain ovi auki taivahalle oli. Ett' anteeks antais vainoojille Herra, rukoilevan hän näytti vaivassansa, näöllä, jot' ei vastustaa voi sääli. Kun sieluni taas unestansa kääntyi totuuteen, jok' on unen ulkopuolia, näin harhani, mut totuuden myös niissä.

Minä näin teidän kumartuvan katselemaan jotain esinettä, ja silloin tuntui melkein kuin olisin tuttujen luokse tullut. Ja niinpä koputin kuin koputinkin. Vanha rouva toi vieraansa kyökkiin ja, kääntyen siellä miehensä puoleen, virkkoi: Tuomas, täss' on vieras, joka hakee suojaa meiltä. Terve tultua, sanoi kelloseppä, astuen tullutta vastaan. Terve tultua, kenpä lienettekin.

Sotamies näkyi seisahtuvan, kumartuvan alaspäin, katsellen ja kuunnellen yön hiljaisuudessa. Sen jälkeen hän tosin jatkoi tornin katolla kulkuansa; mutta tuon tuostakin vielä hänen päänsä kääntyi, valppaana ja levotonna. Hän silminnähtävästi ei ollut täydellisesti rauhoittuneena.

Niin pian kuin ihminen on päässyt Jumalan yhteyteen, ei hänen tarvitse pyydellä. Hän on näkevä, että rukousta on kaikissa toimissa. Pellolleen kitkemään polvistuvan maanviljelijän ja jokaisella airon vedolla kumartuvan soutajan rukous ovat tosi rukousta, jota koko luonto tarkkaa, vaikka sen esine on halpa.

Näki Shemeikan milloin edessään seisovan ja Juhalle nauravan, näki hänen kumartuvan ylitsensä kotiaitan rappusilla, näki solakkana saunasta astuvan, näki taas häntä halaavan, häntä vastaan venheestä juoksevan, näki milloin unessa horroksissa, milloin ilmisissä.

"Mitä sinä tirkistät?" kysyi hän kiivaasti, nähtyään göteporilaisen useita kertoja ohikäydessään kumartuvan ikkunaan. "Oli kuin tulenkipinä tai valoa tuolla alhaalla," vastasi tämä, "vaan se tulee varmaankin kapteenilta, joka vielä valvoo... Hän on luultavasti sanonut jäähyväiset jollekulle tänä iltana ja istuu nyt pimeässä poltellen muistoja itsestään.