United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Onko se tosi minä rukoilen sinua: älä suutu minuun, vaan sano suora totuus onko se tosi, että olet voi, älä suutu! että olet setä Juho vainajan kuolema-hetkellä varastanut hänen rahansa ja että olet väärillä kuiteilla anastanut sisariesi perinnön? Voi, voi! Jumalan viha makaa päällämme, rakas mieheni". "Kirottu mitä puhut! Mistä olet semmoisia tietoja saanut?" "Voi, älä sinä kiroa minua.
Perhana sentään. HANNA. Elä edes kiroa. JUSSI. Mitäs tässä muutakaan voin? HANNA. Emmekö millään tavalla saattaisi sitä estää? JUSSI. Emme nyt enää. Että minä yhtäkaikki päästin hänet menemään! Olisi pitänyt asettua oven eteen ja sulkea häneltä tie. Se minun olisi pitänyt tehdä! Pöllö, mikä olin. HANNA. Ei, tyyneesti, rauhallisesti olisit puhunut. Olisit kohdellut pappaa rakkaudella
Elä kiroa!... Se sotii toista lain käskyä vastaan!... Mutta pidä sinä virastasi vaari, niin kuin mestari Koikale pitää omastansa. Valvo ja kaitse, jotta ruunun tiellä vallitsee rauha ja jotta Soikkeli saa pässistänsä sakkoa! Toisen kerran näes tuo Soikkelin pässi paholainen muksautti... Arvelin jo hyväkkään niskat nurin vääntää!... Onpa täällä tätä väkeä! Tässä taitaa olla rikosasia.
Piru hänet vielä perii, sanoi kuningas eräänä päivänä ei, ei hän kuitenkaan kironnut, tiedätkö, Lindsköld, kiroaminen on tyhmää, se ei ole siunaukseksi, eikä kuningaskaan koskaan kiroa. No niin, me lähdimme liikkeelle joulukuun alussa ja kokoonnuimme Schaueniin; ei kukaan tiennyt, mitä nyt oli tuleva.
"Kironnut, niinkö sinä sanoit? Ei! En minä heitä kiroa... Siitä he eivät välittäisi. Mutta katon, katon minä hävitän eikä pidä heillä oleman kattoa päänsä päällä niinkuin ei minullakaan ole. Saavat vielä tuta Martin Harlow'in! Ei ole vielä voimat minulta menneet! Saavat tuta, ketä he ovat narranneet. Ei pidä heillä olemaan kattoa päänsä päällä!" Minä hämmästyin.
"Kiroa moiset surulliset ajatukset", pyysi Ruppert, "ja vilvastuttakaamme silmiämme tuolla ihanalla maisemalla, joka laveana kaarena esiintyy silmiimme. "Aivan oikein", jatkoi Antero, "seuraa vaan tarkkaan noita vuoria ja laaksoja, metsiä ja vainioita, taloja ja torneja, silloin lankeaa silmäyksesi myös noihin moniin valkoisiin risteihin, jotka niin rauhallisina kiiltävät iltaruskossa.
Oi, isä, kiroa sota minun tähteni! Katso, jatkoin minä, vetäen hänet ikkunaan; pihalla tuli eräs mies vetäen kärryissä mustaa ruumiskirstua; katso tuo on meidän Lillillemme huomenna tuodaan samanlainen Rosalle ja ylihuomenna kenties kolmas ja miksi miksi? Koska se on Jumalan tahto, lapseni. Ei, tuhat kertaa ei!
Turhaan uurran ja puurran. »Tee kuin minä, paista vaan, sulaa hankikin suurin.» Entä jos kansa mun kiroaa? Enkö ma kiroa vastaan? »Tee kuin minä, paista vaan, syttyvi sydänkin kylmin.» UUSI T
PARVI NAISIA, KOSBI etupäässä, tulee, kylväen Bileamin eteen lehviä ja kukkia, ja laulaa: Terve, hengen voimakas miesi! Seppelöiköön suuruus, kunnia tiesi. Siunaa askeleillasi maa. Kiroa kansasi kukistajaa. EGLON tulee ja asettuu Kosbin rinnalle naisten joukkoon. Syvästi Bileamia kumartaen jäävät päälliköt ja sotaväki taemma. BAALAK tulee.
Mutta sekään päivä ei koittanut konsaan; "maisteri" kun ei minkäänlaista opettajan tutkintoa ollut suorittanut, ei parempaankaan virkaan päässyt. Ja niin oli päivä päivältä, vuosi vuodelta aika lipunut, kunnes hän vihdoin sai kirjeen entiseltä lemmityltään, jossa sanottiin, että hän oli jo odottanut niin kauan, niin kauan, eikä enää jaksanut odottaa, "hyvästi Kaarlo, elä kiroa minua!"