United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Et huomaa Kosbin, Zuurin tyttären Povessa kiehuu vihoja! BILEAM. Sen huomaan, Ja airutmiehen silmän palavan Myös huomaan. Enkö voisi virittää Tuot' yksityistä tulta yhteiseksi? Puolittain itsekseen. Jotakin voisin. Miksi teeskelen Lihaista sydäntäni kallioksi? Vihaako pelkään? Kostoako kammon? Kostaako oikeus rakkaudelle? Jos, Niin kostakoon!
Saata sauvasi vetehen, Keppis aaltohon aseta!" Saatti sauvansa vetehen, Aaltohon kepin asetti; Vesi vieryypi mäeksi. Kallioksi kahden puolen, Aalto pilvihin yleni. Jätti pohjan paljahaksi. Mooses mielellä hyvällä, Aivan Aaroni ilossa, Kansa kaikki riemuissansa Menevät meren läpitse, Kuivin jalvoin kulkenevat.
Minä pysäytin hevosen ja äänettönnä katselin Torisevaa. "Tuo on Inkerin kallio," sanoi tyttöni, osoittaen kädellään ulospistävää vuoren laitaa. "Minkätähden sitä Inkerin kallioksi sanotaan?" "Siitähän Inkeri järveen heittihe." "Kukas se Inkeri oli?" "Niin ainakin vanhat ihmiset kertovat; talvi-iltoina äiti vainaja usein jutteli sitä; mummolta sanoi kuulleensa lapsena ollessaan."
Jos konsa susi tulisi, Kohti kontio kokisi, Muuta muiksi lehmäseni, Kannonpäiksi kaunoseni, Kiviksi minun omani, Kallioksi karjaseni; Ei susi kivihin koske, Karhu ei koske kallioihin. Muut kuuli kirkonkellon. Muut ne kuuli kirkon kellon, Minä kurja karjankellon; Papin parran muut näkivät, Minä kurja kuusen latvan.
Läkkilään lähtö. Lähin lassa Läkkilähän, Päätäni panettamahan, Silkillä siottamahan; Läkin koirat haukkumahan, Minä aialle kavahin, Aita allani mureni; Minä lennin lepikköhön, Lepikkö mereksi muuttui; Minä korpehen ko'ime, Korpi hiekaksi helähti; Minä karsin kankahalle, Kangas muuttui kallioksi Kurki kallion raossa.
Eipä hänelle ilmaannu iloinen Gargantua, vaan ne kolme kivi-miestä, joita hän päivällä kutsui munkin kallioksi, ja joiden hän silloin kanhistumatta näki seisovan pystyssä liikahtamatta virran reunalla, missä ne kuvastuivat kirkkaasen veteen.
Saata sauvasi vetelien, Keppis aaltohon aseta!» Saatti sauvansa vetehen, Aaltohon kepin asetti: Vesi vieryypi mäeksi, Kallioksi kahden puolen, Aalto pilvihin yleni, Jätti pohjan paljahaksi. Mooses mielellä hyvällä, Aivan Aaroni ilossa, Kansa kaikki riemuissansa Menevät meren läpitse, Kuivin jalvoin kulkenevat.
Taampana kohoava kivikkomäki, jonka harja kasvoi läpikuultavaa metsää, pisti paikoitellen juurensa niittyjen alaitse ja ilmaantui veden rajassa avopääksi kallioksi tai valkoiseksi hiekkarannaksi, jonka edustalla silloin nuokkui harva ruohikko jyrkkäyksen rintaan. Pappilan ranta oli pienoisen niemen kainalossa.