United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sitäpaitsi hän kuuli vielä paljon tuotanto-välikappaleista ynnä muusta, jota hän ei ymmärtänyt, mutta joka herätti hänessä samaa salaperäistä kunnioitusta koin vieraat sanat, draaki ja Ruomi röyhkeä vanhassa virsikirjassa. Ehdottoman tasa-arvoisuuden aate meni Jaanaan kuin terva puuhun. Siinä tuli avuksi hänen kristillinen lapsuus-uskonsa, jonka hän jo muuten tosin oli kokonaan kadottanut.

Maisteri jutteli Jaanan kanssa vain ammattiasioista, kyseli, paljoko Jaana voi ansaita päivässä ja mitkä hänen elatuskustannuksensa olivat. Minä kirjoitan suurta yhteiskunnallista teosta Helsingin työväen-oloista, hän selitti. Toinen, joka ei myöskään leikkiä laskenut, oli muuan nuori, hintelä näyttelijä. Hän oli silminnähtävästi rakastunut Jaanaan.

Silloin sattuivat hänen silmänsä Jaanaan. Tuossakin seisoo yksi väkivallan uhri, hän huusi. Hän osoitti Jaanaa sormellaan ja kertoi parilla sanalla hänen onnettomuutensa. Kaikki katsoivat Jaanaan. Tämä oli karahtanut tulipunaiseksi. Häntä hävetti niin, ettei hän tahtonut voida pysyä paikoillaan. Kuinka suutari saattoikaan?

Tokko tuo tyytynee minuun? Se riippuu sinusta itsestäsi. Rouva tuli puolenpäivän tienoissa. Hän oli suuri, roteva ja romoluinen ihminen, ääni karhea, kasvot lihavat ja pöhöttyneet. Jaana tunsi heti häntä kohtaan suurta vastenmielisyyttä. Tässäkö se on se tyttö? kysyi rouva osoittaen Jaanaa. Tässä, vastasi leski. Se vielä vähän ujostelee. Rouva katsoi tutkivasti Jaanaan. Mennään, sanoi hän sitten.

Tarjosipa hän Jaanalle silloin tällöin teatteripiletinkin, milloin hänellä itsellään nimittäin oli siellä joku palvelija-osa. Teatteri teki tärisyttävän vaikutuksen Jaanaan. Nuori näyttelijä halveksi komediaa. Siten sai Jaana nähdä vain suuria murhenäytelmiä.

Vanha herra katsoi häneen terävästi. Kauanko sinä olet ollut tässä paikassa? hän kysyi. Tänä aamuna tulin. Sitä minä arvelinkin. Tyttö rukka! Vanhan herran sääli koski kovasti Jaanaan. Mutta mikäs paikka tämä sitten onkaan oikeastaan? hän kysyi. Kuinka niin? Kun täällä päivät nukutaan ja yöt valvotaan. Vanha herra mietti hetkisen. Tämä on hyvin huono paikka, hän sanoi. Ei sinun sovi olla täällä.

Hän oli katsonut niin ystävällisesti ja osaa ottavasti Jaanaan, että tämän teki mieli mennä nyt hänelle vaivaansa vaikeroimaan. Leski ottikin hänet vastaan kuin vanhan tuttavan. Sanoi heti arvanneensa, että Jaana oli maalta ja että hän nähtävästi oli tullut tänne rahan-ansiolle. Jaana kertoi hänelle, miten hänen kukkaronsa oli käynyt. Voi, voi, lapsi parka, surkutteli leski.

Kauppias sulki puotinsa ja kansajoukko siirtyi kohti pihan toisella puolen olevaa pirttirakennusta. Siellä oli jumalanpalvelus pidettävä. Saarnan aikana katsoi Heikki koko ajan Jaanaan. Hän ei voinut mitään muuta ajatella. Tuoko se sitten oli hänen tuleva morsiamensa? Nyt se oli tullut takaisin, uskollinenpahan oli ollut, vaikka ei ollut silloin lähtökiireessä tullut edes kihloja hommatuksi.

Vaimo katsoi epäilevästi Jaanaan, mutta teki hänelle kuitenkin tilan lattialle. Aamulla, kun he heräsivät, otti Jaana rahakukkaron taskustaan ja kysyi, mitä yösija maksoi. Vaimo viivytteli vastaustaan. Anna, minkä annat. Tokkopa sinulla lie liikoja rahoja, tyttö rukka.