United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Siellä olette nyt, hylyt", huusi hän; "ehkä te nyt jätätte meidät rauhaan." "He pakenevat!" huusi Helena, lähestyen kallion reunaa ja taputti käsiään ilosta. "Jumala tahtoo kuitenkin vielä pelastaa meitä." "Niin, mutta nyt tulevat he takaisin", huokasi Silman. "se vanha on leppymätön; tuolla seisoo hän ja heiluttaa nuijaansa meitä vastaan. Katsokaa vaan, koko joukko alkaa taas liikkua."
Sinne kun pääsisi! Tuuli leyhytteli pojan tukkaa, palavina tuijottivat hänen silmänsä saharuukille päin. Mutta pieni sydän sävähti äkkiä. Lehmät! Hän juoksi alas, eivätkö nuo hylyt olleetkin jo apilaniityllä! Ja Heikki koetti niitä sieltä ruoskalla. Lehmät vain kiertelivät toisiansa. Hän lähti juoksemaan kotiin minkä kerkesi.
"Tuolla paukahti vielä yksi laukaus! He tulevat todellakin!" riemuitsi Silman. "Laskeukaa alas, Helena, muutoin voipi teihin sattua! Kuulkaa, kuinka he ampuvat! Hurraa, meidän mustillemme tulee hätä! Mutta, Jumalan tähden, he ajavat roistoja meidän kimppuumme! Heittäitkää pitkällenne, Helena, pitäkää kiini käsillänne ja jaloillanne; nuo hylyt tulevat kaikki meitä vastaan."
3 ROOMALAINEN. No hiis, kun luulin tuota hopeaksi. MARCIUS. Nuo hylyt, kurjan äyrikulun vuoksi Tuhlaavat aikaa! Patjat, lyijykauhat, Ja romut, rääsyt, joita pyövelikään Ei hirtetyltä riisuis, kaikki vievät Nuo heittiöt, ja kesken tappelua. Periköön heidät hiis! Haa, päällikkömme Sotahuuto kuuluu! Joutuun sinne! Siellä Vereni vihamies, tuo Tullus, murhaa Nyt roomalaistamme.
Siltavouti kiitteli: Olipas toki onni, jotta nuo vanteet varastivat ... saa toki niiden avulla hylyt kiini. Mutta rauhassa oli joukko taas viettänyt yönsä saunassa. Aamu valkeni ihana. Eilisiä eväitä riitti vielä ateriaksi. Uudet naurishaudot paistuivat. Oli vieritetty kiviä mäeltä. Oli oltu hevosilla ja kivitetty erästä korkean kuusen latvaa ja niin lähestyi päivä puolta.
»Niin, veli rovasti», hän siinä maallikkosaarnaajia soimasi ja selitti: »Ne hylyt ovat ainoastaan seurakunnan turmio!» Koirat rähisivät kartanolla. Pudde näkyi järjestävän niiden kesken isoa tappelua. »Tuota koiran pirua», äsähti vallesmanni tuskastuneena välillä. Rouva riensi sulkemaan akkunan.
Te konnat, riettaat, kunniattomat, Te ihmisyyden hylyt irstaimmat, Te saastaisesta rosvoluolastanne Pois puhdas karitsani päästäkää! Spitaali syököön käden kirotun, Mi häneen uskaltavi koskea! Avatkaa! Taikka tulen taivaasta Ma huudan häväistystä kostamaan, Ma huudan, että halkeavi maa Ja nielee teidät kuiluun syvyyden! Avatkaa! Mies, miks huudat raivoten?
Ja niin syntyi sananvaihto, ensin säveä, sitte jo toisenlainen. Pian kehittyi siitä käsirysy. Pojat mukiloivat Sakaria aika pahasti, viskasivat hänet lopulta ovesta ulos, vetäisivät oven kiinni, ja vaikka Kaisa oli paennut saunaan, niin jäivät pojat hänen paluutaan aittaan odottamaan. Sakari luuli Kaisan jääneen pojille aittaan, rynnisti ovea vastaan, mutta ovi oli lujasti kiinni. Hylyt!
Mastot rutisivat, köydet pinnistyivät piukalle kuin viulunkielet. Myrsky vinkui niin kauheasti joka köydessä ja ylhäällä mastoissa ja märssyissä, että joka hetki vartosimme, koska mastot alas rusahtaisivat. Miehet olivat kirveet käsissä valmiina viipymättä irroittamaan kaikki katkenneet hylyt erilleen. En voi sanoilla kuvata sitä kauheata pauhinaa ja myrskyä, mikä meitä ahdisti.
Kaikilla keinoin hän koetti saada ihmisten omattunnot käsiinsä voidakseen heidän kanssaan menetellä sitten mielensä mukaan. Itsekuki koetti häntä vastustella ymmärryksensä mukaan. "Laase ensin oma portaasi", sanoi yksi. "Kaikellaiset hylyt tässä nyt muita rupeavat solvaamaan", sanoi toinen.