United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin jätettyään markiisin uuden liittolaisensa haltuun Dalgetty painoi vipua, ja salaovi lensi auki, eikä se kääntyessään narahtanut hiukkaakaan: niin hyvin olivat saranat tasoitetut ja voidellut. Oven toinen puoli oli varustettu vahvoilla telkimillä ja salvoilla, joista riippui pari avainta, arvattavasti kahleitten aukaisemista varten.
Kaarle herttua, saadessansa tämän sanoman, vimmastui silmittömäksi, eikä hänen vihansa siitä hiukkaakaan viihtynyt, että Ludvig kuningas kysyi, eikö hän saisi lähettää ranskalaisia huovejansa tuohon etukaupunkiin burgundilaisia auttamaan ja noutamaan takaisin.
Hän oli vasta kahdentoista vuotinen, kun kylässä jo puhuttiin että hänestä tulee kaunis kadehdittava morsian. Hän oli kuitenki vielä iloinen teeskentelemätön lapsi, joka ei hiukkaakaan ylpeillyt rikkaudestaan ja kaikista kumppaneistaan hän enimmän rakasti vanhan Jean Daasin köyhää tyttärenpoikaa, ja hänen koiraansa.
Se olikin kyllä puhdas; ei missään näkynyt tomun hiukkaakaan, vaan puhdistettava se nytkin oli, jos ei muuta, niin paremmaksi vakuudeksi. Lapsetkin olisivat mielellään avuksi tulleet, vaan rouva ei sallinut lasten ensinkään miehensä työhuoneesen tulevan, vaan saivat he leikkiä muissa huoneissa.
"Aivan miten tahdotte", vastasi maisteri hymy-suin, ja niin menivät nuoret miehet salin kautta vieras-kamariin, jonne myös Lydia lähetettiin seuraksi. Täällä oli todella sangen siisti. Laattia kiilsi puhtaudesta. Pitsatuilla huonekaluilla ei ollut tomun hiukkaakaan.
Ei ajall' ole rauhaa: vaihtuu suvi Viluiseen talveen, kaikki kylmää jää, Mahala hyytyy, lehti surkastuvi, Kaikk' alastont' on, lumen peittämää. Jos suven nesteistä ei tilkkaa jäisi Lasiseen kätkettynä vankilaan, Kaikk' ihanuuden tuoksut häviäisi, Ei siitä jäisi muiston hiukkaakaan. Mut kukasta jos puserretaan väki, Se elää vielä talven keskelläki.
Minä pudistin päätäni ja sanoin: "ei hiukkaakaan". Traddles pudisti myöskin päätänsä ja sanoi: "ei hiukkaakaan". "Mihin päätökseen minä tästä tulen?" jatkoi Mrs. Micawber, yhä pitäen semmoista muotoa, kuin hän esittelisi asioita selvästi. "Mikä se päätös on, rakas Mr. Copperfield, johon minä välttämättömästi joudun? Olenko väärässä, jos sanon, että meidän tulee elää?"
Silloin Margaretha hiipi työhuoneesen ja tulla sipsutteli niin hiljaa, ettei kisälli kuullut hänen askeleitaan, ennenkuin tyttö jo oli hänen vieressään. Tyttö laski kätensä hänen olkapäällensä. "Tule Richard", sanoi hän, "tule minun tähteni. Tiedän ettet ole hiukkaakaan tänään syönyt". "Minua on sanottu konnaksi ja kelvottomaksi leipävarkaaksi", sanoi Richard.
Santta Paavali, En ennen ruokaile kuin saan sen pään! Lovel ja Catesby, toimeen käsky pankaa! Ken ystäväni on, mua seuratkoon. HASTINGS. Voi Englantia! Mua ei hiukkaakaan, Hupelo, tämän oisin välttää voinut. Näk' unta Stanley, että karju hältä Kypärän riisti; minä tuota ilkuin, Pakoa halveksien.
Minun villainen hameeni näytti kyllä yksinkertaiselta niitten rinnalla, mutta minä en huolinut vähintäkään siitä; oma rakas äitini ja minä olimme yhdessä neuloneet sen; ja hän oli löytänyt muutamia vanhoja, kalliita säästöjä ja ommellut minulle tafti-tröijyn, jota me molemmat olimme suurella mielihyvällä katselleet, koska se oli komein puku, mikä minulla milloinkaan oli ollut. Eikä se nytkään näyttänyt minusta hiukkaakaan rumemmalta.