United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Läksi kieltä etsimähän. Astuvi ahoa myöten: istui immikkö aholla, nuori neitonen norolla. Ei se impi itkenynnä, ei varsin ilonnutkana; ilman lauloi itseksensä: lauloi iltansa kuluksi, sulhon toivossa tulevan, armahansa aikehessa. Vaka vanha Väinämöinen tuonne kengättä kepitti, ilman hampsi hattaratta. Sitte sinne tultuansa alkoi hapsia anella.
Aloinpa anella noita, itse virkin ja sanelin: 'Anna, Kuutar, kultiasi, Päivätär, hope'itasi tälle tyhjälle tytölle, lapsellen anelijalle! "Antoi Kuutar kultiansa, Päivätär hope'itansa. Minä kullat kulmilleni, päälleni hyvät hopeat! Tulin kukkana kotihin, ilona ison pihoille. "Kannoin päivän, kannoin toisen.
Vaan sitten minä lähdin mummoa kuulostelemaan, että missä paikoin hän pitäjätä kiersi, ja kun hänet löysin, niin ruvettiin yhdessä kulkemaan ja kulettiin se kesä ja vähän syksyäkin vielä. Minun olivat aina ennen kerjäläiset surkeikseni käyneet, ja niin olin ajatellut, ettei sen pahempaa mahda olla kuin kiertää talosta taloon ja anella leipäpalastaan.
Yhden yön he nukkuivat ja nukkuivatpa kaksi, kolmantena Anjan mieli kävi jo ankeaksi. Sellainen se ihmisluonto aina olla taitaa. Tuli hänelle ikävä taas omia kotimaitaan. Havuvuoteelta nousi hän ja ulos majasta hiipi. Juoksi, joutui. Oksapuut hänen hapsiansa riipi. Risut repi helmoja ja kannot kaasi jalkaa. Tähtösiä avuksensa anella hän alkaa.
Köyhänä, rahoja saamatonna, entisenkin muassaan olevan omaisuutensa menettäneenä ja kunniansa tuhlanneena palasi Kanniaisen Juho vihdoin kotiansa. Hänellä ei ollut niin paljoa omaisuutta muassaan, että olisi voinut ostaa ruokaa nälkäisen vatsansa täytteeksi, vaan hänen täytyi anella välillä.
Mutta töitä ei ole vieläkään juuri ... ei hänenlaiselleen varsinkaan. Niitä pitää pyytää ja anella. Silti kevät saattaa hänet unohtamaan puutetta. Tällä hetkellä etsii hän vimmatusti sitä, minkä omituinen uni ja ennustajarouva ovat hänelle luvanneet. On iltapuoli. Sakris kulkee metsässä, jokseenkin etäällä Krokelbystä.