Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Teetä hörppivän, hymyilevän Iivanan tyytyväisestä naamasta heloitti nenä ja sen päästä hikipisara. Teen hiottamaa tuo lie ollut. Perhe oli torassa. Ukko yritti nyt selitellä: Minä, tuota, Annushka, sinulle aina rakkaudessa, a sinä toraat... Suusi kiinni! tiukkeni Annushka yhäti ja ynseili halveksien: Rakkaudessa!
Ja niinpä hän, kun Issakainen jatkoi kehumistaan, siinä työssään jo tavanmukaiseksi vastaväitteiksi, oikeastaan kuherteluksi, muka ynseili: »Eläkä tuossa kehu! Ei sitä miehillä kuitenkaan ole sen suurempia kuin jotta ... onhan vain housut jalassa!»
»Lii-sa!» koveni jo rouva, mutta toinen vain tiukkeni. »On tässä muutakin tehtävää kuin koirien kanssa juosta!» ynseili hän jo vastaan. »Lii-sa!» varoitti ruustinna yhä, mutta vihaisena sysäsi Liisa kattilaa ja murisi yhä ynseämpänä: »Sillä ihmisiä ne ovat palvelijatkin... Ei niitä ihan iltikseen haukkua tarvitse...» Hepokaisen eukko toki tuli ukkoinensa. Toi, näkyi, lapsen kastettavaksi.
Kuullaan!... Kuin en kuulisi! veti Vanjka hanurilla ja taas hoki Osiippa tolkuttaen: Vot Iivana Ivanovitsh, sulhanen, merkitsee, puhuu sinulle... Puhuu!... Mitä tuosta jos puhuu! ynseili soittotaiteestansa tietoinen Vanjka, veti, ja Osiippa koki selittää: Vot kuin: Iivana Ivanovitsh puhuu sinulle, vot, että: ih!... Ihkaisee, tarkoitan että: Hih!... Ymmärrätkö?... Eh?
Nyt hän riidellä tenäsi Punnitulle: »Kun Jaakopin kaivosta kerran loppui vesi niin ... Jordanista asti piti vetää juomavesikin, niin miten kävi?» Kumma mies! Sukeutui riita, sillä Maija oli aina riitelyvalmis. Riidan hengessä ynseili hän jo Sakarille: »Mistähän tuota sinäkin tiedät kaikki raamatun kaivo-asiat!» Kohta oltiin tositorassa.
Iivana jo moisesta hölmöydestä tekeytyi kuin tuskastuneeksi ja ynseili matkiskellen: Suomesta!... Rajan takaa Suomesta! Ja tärkeästi ja tietoviisaan varmuudella hän jo kuin opettaen Ropotille koveni, selitti ja tenäsi: On kaksi kansaa: on suomalaiset ja on tshuhnan kansa... Vot!
Oli ihan todellinen suuttumisen vaara lähellä. Hän penäsi: Durak kuin durak! Kuinka?... Eh?... Tarkoitan itse... herranähköön... Loukkaat... Aivan hän oli työnsä keskeyttää. Loukkaat! ynseili Iivana ja tenäsi kuin puoli vihassa: Sitä minä vain sinulta peräsin, että mitäs siitä seuraa, jos Aleksei Aleksejevitsh Smirnoff ja?... Ymmärrätkö?... Eh sinä! Vihaa se jo tavallaan oli, toraa ja torailua.
»Jalopeuraa!» ynseili laiska poika, kaivellen ison nuttunsa taskusta tupakkaa. Nyt tiukkasi hän jo tosissaan vastaan: »Mutta Horttanaisen härkää vain pelkäisi! Sekin, joka vaikka minkä turvissa istuisi.» »Poika hoi!» kiivastui Sakari moisesta jumalattomuudesta. Herran pilkkaa tuo moinen on. Hän ryhtyi selittämään miten vahva turva Herra on.
Vot... Mikä kuiva ukko, mutta rakkaudestapas vielä ja eukosta!... Eh, mikä kalu! puheli Iivana siinä ukon poistuttua Annushkalle alkajaisiksi. Mutta Annushka siihen ihan kuin ynseili: Mikä hänelle enää eukko!... Luoja terveyttä antaa, niin hyvä ukko, mutta eukko hänelle vielä!... Kuta varten hänelle eukko vielä! Se kelpasi Iivanalle.
Ja nyt hän kysyi: Entä, tarkoitan... Aleksei Mihalovitsh jo kentraalin tasalla onko vai ei? Mikä hän kentraalin tasalla! äsähti Annushka touhustaan ja ihan ynseili: Ensin urjadniekkana oli ja sitte, vot, nyt pristavi ... poliisipristavi... Siin' on sinulle ylhäisyys!
Päivän Sana
Muut Etsivät