Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
"Sellaiset herttaiset pikku tahdot kasvavat kernaasti juuriksi, ja" vieläkin syvä huokaus "nainen ei senlaisella tule toimeen maailmassa." Tohtori tuumaili tuijottaen lasiinsa: "Naisen suurimpia ansioita on taipuvaisuus; mutta runoilijat ylistävät uhkeita, ylpeitä neitosia!... Siinä on hieman ristiriitaisuutta siinä"... "Mitä vielä, ukkoseni! Ja'a heidät kahteen osaan!
»Kyllä he minun luullakseni ovat yhtä narrimaisia vieläkin, ja ylpeitä löytyy yhtä paljon kuin ennen», väitti Iiri, »mutta tosi on, että everstinnassa se esiintyy vanhanaikuisella tavalla. Siis tapa meistä näyttää muinaisaikuiselta, vaan viat eivät meidän ajalla ole yhtään vähemmät. Ylpeys, kunnianhimo ja muut sellaiset ilmaantuvat kyllä ihmisissä nyt ja luultavasti vast'edeskin.»
Aliina tätä pelkäsi liian herraspaikaksi, mutta Hilja vakuutti, että siinä on tuiki ystävällisiä ihmisiä ja että kotona olevat nuorimmat tyttäretkään eivät ole yhtään ylpeitä. Ei sanonut tuntevansa vanhinta, joka on pääkaupungissa opettajattarena. Saliniin he sitten ajoivat, ja Hiljan vakuutus huomattiin kohta todeksi.
Meillä ei ole kovinkaan paljoa syytä olla ylpeitä jälkeisestämme, Volumnia, sanoi kelloseppä katkeruudella. Hän on hyvinkin lupaavan näköinen tuossa kuvassa; eikös ole? Mutta vähiinpä se hänen elämänsä työ supistui. Hän katseli elämää hienon maailman silmillä, mutta eipä liene kovinkaan hienon maailman tapaista kuolla juopuneitten mellakassa. Tuoss' on.
Minä vain tiedän, että se lyö kirveensä kiveen, joka väittää, että koulu ei tee lapsista ylpeitä. Vai eikö se ole ylpeyttä, kun jokainen torpanpenikka, joka on käynyt koulua, pitää itsensä lian hyvänä palvelemaan piikana ja kun pojat ynseilevät käydä auran jälessä kunniallisena renkinä.
Onko siis oltava kaunis? mutta oli kai välttämätöntä, että luulemme itseämme kauniiksi. Ei, kunhan vain hänelle, hänelle vain olen kaunis! Franziska, jos kaikki tytöt ovat sellaisia kuin miksi itseni nyt tunnen, niin me olemme kummallisia kapineita. Helliä ja ylpeitä, siveitä ja turhamaisia, intohimoisia ja hurskaita. Sinä et kai ymmärrä minua. En kai itsekään ymmärrä itseäni. Ilo huumaa, hurmaa.
Hyvänen aika tokiinsa, säälitteli Reeta pois kääntyessään. On kai surkeata! Kauniita hyvännäköisiä ihmisen alkuja, vaan ovat kuuroja ja mykkiä. Olivatkohan ne mykkiä, arveli Samppa venheelle mennessä. Mitäs vielä. Ei muuta kuin ylpeitä, sanoi Reeta. Siinä sen näette, tytöt, kuinka halpana herrasväen lapsetkin pitävät meitä talonpoikaisia. Ei puhetta anneta.
Hän ei unohtaisi heitä koskaan, ei edes sittenkään, jos häntä kannettaisiin kerran niinkuin tämäniltaista johtajaa ympäri juhlasalia eläköönhuutojen kaikuessa. Ja hän tahtoisi silloin tällöin käydä siellä kotona. Silloin he olisivat hänestä ylpeitä ja pitäisivät häntä hyvin hyvänä! Ja Heikin tuli äkkiä lämmin olla, hän hymähti sisäisesti, muisti jotain lapsuudesta, ajatteli Liisaa.
Koko talo oli kuin autio. Kolmannen talon kartanolla oli lapsia, jotka keräytyivät hänen ympärilleen, ja muuan sanoi häntä mustalaistytöksi! Se hävetti, niin että itkumielin palasi kadulle... Jos sitten pääsikin johonkin taloon, niin ei ostettu. Ihmiset olivat ylpeitä, eivät olleet näkevinäänkään häntä eikä nauhaa.
Tahi mitä nykyjään tulee kuvanveistäjien työhuoneista? Psykejä ehkä? Ei, Jumala paratkoon, niitä ei ole monta, herra pastori. Ei, sieltä tulee ylpeitä muotinukkeja tahi sivistymätön, riitainen porvarimatami." "Te tuomitsette ankarasti ja niin, suottehan anteeksi jos sanon suoraan, mielestäni liian pikaisesti, liian suurella nuoruuden innolla. Ei olisi hyvä, jos te olisitte oikeassa."
Päivän Sana
Muut Etsivät