Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Näin oli tuon rikkaan talon ainoa poika pannut pyörälle koko kylän sekä nuoret että vanhat ihmiset, ja tuon tiesi, tunsi ja näki poika Juho täydellisesti ja tuo paisutti hänen mielensä ylpeäksi kaikkia ihmisiä kohtaan, ja kutkutti hänen kunnianhimoansa ihmisien turhamielisyydellä. Oli kylässä kuitenkin eräs neiti, joka ei tullut hurmatuksi poika Juhon rikkauden ja loiston kiillosta.
Mutta hän ei voinut lakata, sillä ei hän itsestään puhunut, vaan siitä hengestä, joka hänelle oli annettu, eikä tullut ylpeäksi niistä lahjoista, jotka oli saanut, niinkuin monet muut, jotka siihen aikaan horroksiin lankesivat ja kielillä puhuivat.
Ja toiseksi hän tunsi itsensä niin ylpeäksi saadessaan noin puoleksi totella ja puoleksi opastaa tottumatonta Heikkiä. Uutta eloa oli tullut kaikkeen Vuorelan väkeen. Ja nuori Liisa puikkelehti tuvasta aittaan ja navettaan ja maitohuoneeseen kahta toimekkaampana emäntänä. Heikki oli tullut maalle hyvin reippaana ja iloisena.
Kun kaikki hänelle alinomaa sanoivat, että hän oli tuhatta vertaa kauniimpi, rikkaampi ja älykkäämpi muita ihmisiä, uskoi hän itsekin mielellänsä sen, ja siitä tuli hänen mielensä ylpeäksi, niin että hän piti kaikkia muita, jopa omia vanhempiansakin, itseänsä huonompina.
Tulin vaan tätä pesutyttöani katsomaan. Hyvästi vaan! Anna Joosettakin hyvästi, et ehkä minua usein näekään. Ethän käyne köyhälle mummullesi ylpeäksi, kun tulet isoksi. En sitä toivoisi ollenkaan ... kaikkea onnea toivoisin ... kovin hyviä ihmisiä olivat vanhempasi ... tulkoon sinusta vielä parempi!
Aliina oli saanut opettajattarelta, joka johti tyttöjen käsitöitä, oman työnsä lupapäiväksi mukaansa, siellä jouduttaakseen. Hän tunsi itsensä ylpeäksi työstään, sillä eipä moni ollut oppinut niinkään vähällä neuvokilla virkkaamaan ja ompelemaan. Tämän ajatuksen yhteydessä tulivat muutkin edistymiset mieleen.
Vastainen vaara on siinä tarjona, että antaa lahjansa mennä hukkaan, koska se on niin suuri ja etevä. Se, jolla vähän on, tulee pian araksi, se, jolla on paljon tulee helposti ylpeäksi ja ajattelee, että kaikki kyllä tulee itsestänsä. Mutta itsestänsä ei tule muu kuin kuolema.
Ylpeäksi sun sanovat. Ollos ylväs, niin minäkin! Kun näet kumarat niskat, pidät pääsi pystympänä. Läikyt lietona elosi. Läiky lieto, niin minäkin! Kun näet rapakkolammet, kierrät, kaunis, kauempata. Tuhlailet hymyjä huulen. Tuhlaa, tyttö, niin minäkin! Yks on riemu rikkahalla: ylenkatseesen ylenet. Muistelen minä sinua: satakielet soittelevat yössäni hämärtyvässä.
Siitä kivahtaa joku Elsan terävimpiä arvosteluja 'maailmasta', kuten: 'Kyllä ne ovat hyviä ja ystävällisiä, kun on heidän yläpuolellaan, vaan joutuupa tasalle tai vähänkin alakynteen, niin suu on irvillään ja pirullinen hymy huulilla'; sama tunto toistuu myöhemmin viileämpänä, vaikka yhtä leppymättömänä: 'Te sanotte', lausuu Elsa äidilleen , 'että ihmisetkin saavat aihetta sanoa minua ylpeäksi.
Millä lailla? kysyi Viija kummeksien. Niin minä luulen, sanoi Liisa. Minä satuin sille kerran sanomaan, että sinä olet polttanut hyvin monta hänen veli-Antin lähettämistä kirjeistä ilman lukematta. No, sanoitko sinä sen? Niinhän minä höperö satuin sanomaan. Ja siitäkö Mari suuttui? Ei se suuttunut, mutta kyllä siitä oli pahaa, selitti Liisa. Mitenkä se silloin sanoi? Varmaan moitti minua ylpeäksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät